Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Mosambikin presidentin Armando Emílio Guebuzan vierailun kunniaksi järjestettävillä juhlapäivällisillä 5.11.2008

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Haluan vielä kerran toivottaa Teidät ja seurueenne lämpimästi tervetulleiksi Suomeen. Olette täällä ystävien ympäröimänä. Monet suomalaiset – niin yksityishenkilöt kuin järjestötkin – ovat tehneet kanssanne yhteistyötä ja tukeneet teitä maanne kokemista vaikeista ajoista lähtien.

Itse olen saanut omakohtaisesti tutustua kauniiseen maahanne, kun vierailin mieheni kanssa Mosambikissa syyskuussa 2002 edeltäjänne presidentti Chissanon kutsusta. Tuolta matkalta on erityisesti jäänyt mieleeni Moamban koulun vihkiminen. Sodan takia keskeytyneet koulun rakennustyöt saatiin Suomen tuella päätökseen ja alueen nuoret pääsivät jatkamaan opintojaan. Näimme heidän ilonsa päästä jälleen opiskelun pariin.

Meitä yhdistää koulutuksen arvostamisen ja oppimisen ilo. Suomalaisen koulutusjärjestelmämme lähtökohtana on tarjota tasavertaiset koulutusmahdollisuudet kaikille ihmisille, jokaiselle tytölle ja pojalle. Perustuslaissamme taataan kaikille oikeus ilmaiseen peruskoulutukseen. Olemme mielellämme tukemassa myös teidän maassanne oppimista ja osaamista.

* * *

Suomen ja Mosambikin väliset suhteet ovat erittäin hyvät. Mosambik on yksi Suomen pitkäaikaisimmista kehitysyhteistyökumppaneista.

Aiomme tulevina vuosina edelleenkin laajentaa yhteistyötämme Mosambikin kanssa. Tämä tuli esille myös ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen vieraillessa Mosambikissa lokakuun puolessa välissä. Uusina painopistealueina ovat tiede- ja tietoyhteiskunta -ala ja metsäsektori.

Mosambikin kehitys on ollut monessa mielessä myönteistä. On tärkeää jatkaa uudistuksia, jotka vahvistavat demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion toteutumista. Uudistukset auttavat myös luomaan taloudellista kasvua ja työpaikkoja. Vähempiosaisista on pidettävä huolta, jotta myös he pääsevät osallisiksi kehityksen positiivisista vaikutuksista eivätkä marginalisoidu yhteiskunnan ulkopuolelle.

* * *

Globalisoituvassa maailmassa maiden välinen keskinäisriippuvuus on entistä suurempaa. Tästä pysähdyttävänä esimerkkinä on kansainvälinen rahoitusmarkkinoiden kriisi. Se on laukaissut kehityskulun, joka vaikuttaa meihin kaikkiin.

Yhteisenä haasteenamme on muokata globalisaatiosta positiivinen voima, joka tukee oikeudenmukaisuutta, säällistä työtä, kasvua ja kestävää kehitystä kaikkialla maailmassa. Sen tuottamat hyödyt on jaettava tasapuolisemmin valtioiden välillä ja niiden sisällä. Tämä oli lähtökohtana myös ILO:n asettaman Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission työssä, jonka puheenjohtajana minulla oli kunnia toimia yhdessä silloisen Tansanian presidentin Benjamin Mkapan kanssa.

Kaupan merkitys kehityksen ja kasvun edistäjänä on käynyt yhä selvemmäksi. Ilman kaupankäyntiä ja investointeja on hyvin vaikeaa luoda tervettä ja kestävää kansantaloutta. Kehittyneillä mailla on tärkeä rooli erityisesti Afrikan maiden tukemisessa, jotta ne voisivat paremmin integroitua globaaliin talouteen.

Globalisaatio ja sen ongelmat ovat ihmisen aikaansaamia. Meidän on ne myös ratkaistava. Mutta ihmisen vaikutus ulottuu myös monitahoisesti luontoon. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on ihmiskunnankin tulevaisuuden kannalta välttämätöntä. Tiedän, että ilmastokysymykset ovat suurena huolenaiheena myös Mosambikissa, jossa äärimmäiset luonnonilmiöt – kuten tulvat, kuivuus ja taifuunit – ovat nykyään olleet melkeinpä säännöllisesti toistuvia vitsauksia.

Kansallisten toimien lisäksi on tärkeää, että voimme yhdistää globaalisti voimamme ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Nykyiset talousongelmat eivät saa hidastaa ilmastonmuutoksen vastaista taistelua. Vahvaa maailmanlaajuista sopimusta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja YK:lla tulee olla johtava rooli kansainvälisen yhteistyön foorumina.

Kansainvälinen ruokakriisi sekä hintojen nousu ovat koskettaneet kaikkia maailman maita. Erityisen kipeinä kohonneet kustannukset tuntuvat kehitysmaissa. Ruoan hintojen nousu on vakava uhka YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiselle ja kestävän kehityksen tukemiselle. Tämä tuli selvästi esille viime kevään UNCTAD XII –kokouksessa ja syksyn YK:n yleiskokouksessa. Ruokakriisin ratkaiseminen ja nälän voittaminen ovat yhteisiä haasteitamme, joihin voidaan parhaiten vastata monenkeskisellä yhteistyöllä.

* * *

Mosambikilla on ollut jo pitkään rakentava ja myönteinen rooli vakauden edistäjänä alueellaan. Eteläisessä Afrikassa on ongelmia, joihin ei ole onnistuttu löytämään kestävää ratkaisua ja jotka voivat olla uhka alueelliselle turvallisuudelle. Eteläisen Afrikan kehitysyhteisö SADC ja Afrikan unioni ovat keskeisiä toimijoita alueellisten kysymysten ratkaisemisessa ja kehityksen kääntämisessä positiiviseen suuntaan.

Mosambik oli ensimmäisiä maita, jotka sopivat Euroopan unionin ja Eteläisen Afrikan kehitysyhteisön välisestä talouskumppanuussopimuksesta (EPA). Uskon, että talouskumppanuussopimukset tulevat osaltaan edistämään alueellista integraatiota, sekä myös unionin ja Eteläisen Afrikan kehitysyhteisön välisten suhteiden monipuolistamista.

* * *

Maidemme välinen kanssakäyminen on lisääntynyt monilla elämänlohkoilla. Kansalaisjärjestöjen yhteydenpito on vilkasta ja Suomessa on toiminut vuodesta 1986 lähtien Suomi-Mosambik -seura.

Suomen Maputon edustusto on aktiivisesti tukenut kulttuuria ja kulttuurivaihtoa eri muodoissa. Yleisiä tavoitteita ovat mosambikilaisen kulttuuri-identiteetin vahvistaminen, kulttuuriperinteen säilyttäminen ja sukupuolten välisen tasa-arvon lisääminen.

Herra Presidentti, haluan kohottaa maljan Teidän kunniaksenne, Mosambikin kansan onnelle ja hyvinvoinnille sekä maittemme väliselle ystävyydelle ja yhteistyölle.