Tasavallan presidentti Tarja Halosen mukaan YK:n vuosituhatjulistus ja vuosituhattavoitteet ovat ovat osoittautuneet tehokkaiksi keinoiksi lievittää äärimmäistä köyhyyttä. ”Työtä täytyy nyt jatkaa entistä tarmokkaammin”, hän sanoi puheessaan YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa 21. syyskuuta 2011. YK:n peruskirjan perusperiaatteet – rauha ja turvallisuus, ihmisoikeudet ja kehitystyö – ovat kantaneet halki vuosikymmenten.
”Viimeaikaiset tapahtumat Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä korostavat jälleen kerran kehityksen, ihmisoikeuksien sekä rauhan ja turvallisuuden keskinäistä yhteyttä”, presidentti Halonen sanoi.
Globalisaation kiihdyttämän talouskasvun hedelmät ovat jakautuneet epätasaisesti maiden välillä ja sisällä. ”Se on väärin ja kestämätöntä”. Presidentti Halonen viittasi YK:n kestävän kehityksen paneelin työhön, jonka puheenjohtajana hän toimii. ”Paneeli on täysin vakuuttunut köyhyyden poistamisen ja kestävän kehityksen keskinäisestä riippuvuudesta. Uskomme myös, että molemmat tavoitteet voidaan saavuttaa.”
Lähi-idän konfliktin ratkaisussa ei ole aikaa hukattavaksi, presidentti sanoi. ”Neuvotteluiden on jatkuttava pian ja johdettava sovitussa aikataulussa kahden valtion ratkaisuun, jossa Israelin valtio sekä itsenäinen, demokraattinen ja toimintakykyinen Palestiinan valtio elävät rauhanomaisesti ja turvallisesti rinnakkain.”
Presidentti Halonen korosti naisten mukanaoloa sekä rauhanprosesseissa että yhteiskunnan rakentamisessa, jotta inhimilliset voimavarat saadaan käyttöön.
”Nykytilanne ei ole kovin mairitteleva, sillä neuvottelupöytien äärestä löytyy edelleen silmiinpistävän vähän naisia”, presidentti sanoi. YK on ollut etulinjassa myös tukemassa naisten voimaannuttamista. Arabimaailman nopeissa muutoksissa naiset ja miehet ovat yhdessä marssineet paremman tulevaisuuden puolesta. ”On tärkeää, että he myös rakentavat demokraattista yhteiskuntaa yhdessä. Demokratiaa ei voida saavuttaa ilman naisten täysimittaista osallistumista.”
Presidentti Halosen mukaan Yhdistyneiden kansakuntien merkitys on vain kasvanut globalisaation aikakaudella - ”G193-ryhmä” on ollut menestys. Ratkaisuja haasteisiin ei kukaan löydä yksin. ”Jokaisen maan on oltava osa ratkaisua. Yhteisiä toimia tarvitaan enemmän kuin koskaan. ”
”Minulla on ollut tilaisuus johtaa Suomen valtuuskuntaa YK:n yleiskokouksessa vuodesta 1995 lähtien. Yhteinen asialistamme on tänä aikana laajentunut merkittävästi. Tämän päivän päätökset vaikuttavat meidän lisäksemme myös tuleviin sukupolviin. Muutos on välttämätöntä ihmiskunnan selviytymiseksi. Uskon, että Yhdistyneet kansakunnat on ainoa yleismaailmallinen foorumi, joka kykenee vastaamaan maailmaa kohtaaviin haasteisiin.”
Presidentti Halonen johtaa YK:n 66. yleiskokouksen avajaisviikolla Suomen valtuuskuntaa, johon kuuluvat myös ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja ja kehitysministeri Heidi Hautala.
Ajankohtainen kansainvälinen tilanne erityisesti Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa on ollut esillä YK-viikon aikana. Muita merkittäviä teemoja YK-viikolla ovat mm. kestävä kehitys, vuosituhattavoitteet sekä YK:n roolin vahvistaminen kriisien ennaltaehkäisyssä ja rauhanvälityksessä. Presidentti Halonen puhui myös Libyan tulevaisuutta ja erityisesti YK:n ja kansainvälisen yhteisön roolia Libyassa käsittelevässä tilaisuudessa, jonka oli kutsunut koolle YK:n pääsihteeri.
Presidentti Halonen osallistui YK-viikon yhteydessä myös Clinton Global Initiative -tapahtumaan, kansainvälisen naisjohtajaverkoston tilaisuuteen sekä lisääntymisterveyttä ja seksuaalista väkivaltaa konflikteissa koskeviin korkean tason tilaisuuksiin. Lisäksi presidentti Halosen ohjelmassa on Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman vastaanotto sekä useita kahdenvälisiä tapaamisia.
Ennen yleiskokouksen avajaisia presidentti Halonen johti kestävän kehityksen paneelin kokousta 18.-19. syyskuuta. Paneelin kokoukseen osallistui vierailevana puhujana myös Ison-Britannian entinen pääministeri Gordon Brown, joka puhui rahoitusmarkkinoiden vakaudesta ja sen merkityksestä kestävälle kehitykselle. Presidentti Halonen toimii paneelin puheenjohtajana yhdessä Etelä-Afrikan presidentin Jacob Zuman kanssa. Paneelin on määrä jättää raporttinsa YK:n pääsihteerille vuoden loppuun mennessä.