Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe diplomaattikunnan kunniaksi järjestetyillä päivällisillä 24.4.2003

Puolisollani ja minulla on suuri ilo toivottaa Suomeen akkreditoidut diplomaattisten edustustojen päälliköt puolisoineen tervetulleiksi tälle perinteiselle päivälliselle. Haluan samalla toivottaa Suomen tasavallan uuden hallituksen edustajat sydämellisesti tervetulleeksi tänä iltana Presidentinlinnaan.

Haluan samalla ilmaista suruni siitä, että vieraiden joukosta on poissa arvostettu ja pidetty ulkoasianministeriön valtiosihteeri Antti Satuli. Hän oli meidän monien lämmin ystävä, mutta hän oli myös erinomainen diplomaatti, joka hoiti sekä EU-asioita että muita hänelle annettuja tehtäviä määrätietoisella tavalla. Jäämme kaikki kaipaamaan syvästi Antti Satulia.

Kulunut vuosi on ollut täynnä tapahtumia. Meillä Suomessa järjestettiin parlamenttivaalit vähän yli kuukausi sitten, kuten te tunnollisina diplomaatteina olette hallituksillenne raportoineet. Nyt hallitus muodostettiin ensimmäistä kertaa uuden, kolme vuotta voimassa olleen perustuslakimme mukaan. Saatoimme kaikki huokaista helpotuksesta havaitessamme, että säännökset toimivat tältäkin osin hyvin.

Olen jo kiittänyt julkisesti pääministeri Jäätteenmäkeä ja muita asiaan vaikuttaneita poikkeuksellisesta ripeydestä. Sukupuolten välisen tasa-arvon suhteen tehtiin historiaa. Paitsi että pääministeri on nyt ensimmäistä kertaa nainen on sekä hallituksessa että jokaisessa hallitusryhmässä ensimmäistä kertaa miehiä ja naisia yhtä paljon. Myös poliittisesti kokoonpano on uusi tai vähintään uusvanha: keskusta ja sosialidemokraatit ovat nyt samassa hallituksessa ensi kertaa sitten vuoden 1987. Perinteistä on sen sijaan se, että hallitus on koalitio ja että sen tukena on eduskunnan enemmistö. Moni on myös sanonut vähän pilke silmäkulmassa, että ruotsalaisen kansanpuolueen mukanaolo hallituksessa on yhtä vanha traditio. Puoluehan on ollut eri hallituskokoonpanoissa mukana käytännössä katsoen koko itsenäisyytemme ajan.

Uuden hallituksen ja eduskunnan haasteet ovat pysyneet hyvin samanlaisina. Suomi on väkiluvultaan pieni maa, eikä meillä ole metsiämme lukuun ottamatta mitään erityisiä luonnonrikkauksia. Silti tässä kovassa kilpailun maailmassa pitäisi pärjätä. Sen vuoksi investoiminen väestöön koulutuksen ja sosiaalisen turvallisuuden kautta luo yhdessä demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja oikeusvaltioperiaatteen kanssa sen yhteiskuntamme vahvan pohjan, jonka toivomme houkuttelevan sekä työntekoon että yrittämiseen.

Onneksi me emme ole yksin. EU merkitsee sisämarkkinoilla kovaa kilpailua, mutta myös yhdessä sovittuja sääntöjä. Euroopan unionin viisitoista nykyistä ja kymmenen tulevaa jäsenmaata allekirjoittivat viime viikolla Ateenassa sopimuksen EU:n laajentumisesta ja siirsi samalla kylmän sodan keinotekoisen jakolinjan Euroopasta lopullisesti historiaan.

Työ jatkuu kuitenkin edelleen, sillä jäsenyys EU:ssa on vaativa asia. Se koskee ensimmäisestä päivästä lukien koko maata ja kaikkia sen kansalaisia. Ilman kansan tukea jäsenyys EU:ssa ei voi onnistua. Suomi jatkaa uusien jäsenmaiden kehityksen tukemista, jotta ne voisivat osallistua mahdollisimman pian täysimittaisesti unionin toimintaan.

Nyt on tärkeää myös jatkaa aktiivisesti neuvotteluja Bulgarian ja Romanian kanssa sekä yhteistyötä niiden maiden kanssa, joiden jäsenyysperspektiivi vahvistuu hieman pidemmällä aikavälillä.

Laajentumisprosessin ohella EU:n kehittämistä pohtiva konventti on jatkanut toimintaansa. Konventti saa työnsä päätökseen kesäkuun loppuun mennessä ja hallitusten välinen konferenssi alkaa vielä kuluvan vuoden syksyllä. Suomen näkemyksen mukaan konventin ja sitä seuraavan HVK:n työssä on kaksi kantavaa teemaa: jäsenvaltioiden tasavertaisuus sekä unionin vahvistaminen.

Unionin on tultava paitsi suuremmaksi myös vahvemmaksi voidakseen edistää kansalaistemme turvallisuutta ja hyvinvointia sekä toimiakseen eurooppalaisten etujen valvojana kansainvälisen talouden ja politiikan alueilla. Mutta EU:n ei pidä jäädä vain omien etujensa ajajaksi. Meidän pitää tehdä yhdessä parempi maailma. Laajentuva ja vahvistuva Euroopan unioni tulee olemaan entistä merkittävämpi monenkeskistä kansainvälistä järjestelmää tukeva toimija.

Kansainvälinen tilanne on vaikea, niin politiikan kuin talouden osalta. Sen ei pidä antaa lannistaa, vaan olkaamme rohkeita. Sota Irakissa on käytännöllisesti katsoen päättynyt, mutta irakilaisten oman tahdon mukaisen yhteiskunnan rakentaminen on vasta alussa. Tämä on haasteellinen tehtävä. Sen onnistuminen edellyttää koko kansainvälisen yhteisön osallistumista. Siksi on tärkeää, että Yhdistyneillä kansakunnilla on tässä työssä keskeinen asema.

Kuluneen vuoden aikana myös oma kansainvälinen ohjelmani on ollut tiivis. Tämä johtuu osin ILOn globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission puheenjohtajuudesta. Se on ollut erittäin antoisaa ja avartavaa – mutta myös vaativaa.

Valtaosa töistäni on luonnollisesti perinteisempiä. Valtio- ja muiden vierailujen määrä Suomeen on lisääntynyt huomattavasti. Monesta maasta on nyt tehty ensimmäistä kertaa korkean tason vierailu Suomeen. Olen tästä hyvin tyytyväinen ja kiitän kaikkia, jotka ovat omalta osaltaan vaikuttaneet vierailujen onnistumiseen ja vakuutan hyvää yhteistyötä niiden kanssa, joilla tämä on vasta edessä.

Kiitän omasta ja puolisoni puolesta Helsinkiin akkreditoitua diplomaattikuntaa verrattomasta yhteistyöstä ja nostan maljan teidän kunniaksenne.