Tasavallan presidentti Tarja Halosen juhlapuhe Utsjoen palvelutalon käyttöönottojuhlassa 29.8.2009

(muutosvarauksin)

Olemme kokoontuneet tänään juhlistamaan Utsjoen palvelutalon käyttöönottoa. Palvelutalolla on suuri merkitys sen tuleville asukkaille ja heidän läheisilleen. Tämä on tärkeä päivä myös Utsjoen kunnalle ja kaikille niille ihmisille, jotka ovat tehneet hankkeen toteuttamisen mahdolliseksi.

Palvelutalon käyttöönottaminen on tärkeä viesti välittämisestä nyt kun Suomi, muun maailman tavoin, on joutunut poikkeuksellisen vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Saamme päivittäin uutisia lomautuksista, irtisanomisista ja yritysten taloudellisista vaikeuksista ja inhimillisestä hädästä. Hyvinvointiyhteiskunnan ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden perusta rakennetaan hyvinä aikoina. Sen arvo ymmärretään erityisesti huonoina aikoina.

Hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluvat koulutus -, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä toimeentuloturva antavat ihmisille erilaisissa elämäntilanteissa perusturvallisuutta. Ne lisäävät myös yhteiskunnan joustoa ja kestävyyttä voimakkaissa muutostilanteissa.

Nämä hyvinvointipalvelut järjestetään pääosin kunnissa. Suomen kunnat ovat kooltaan, asukasluvultaan, elinkeinorakenteeltaan ja monilta muilta tekijöiltään toisistaan poikkeavia. Utsjoki on monessa suhteessa ainutlaatuinen suomalainen kunta. Se on maamme pohjoisin ja ainoa saamelaisenemmistöinen kunta. Se sijaitsee yhdellä harvaanasutuimmista seuduista ja etäällä sieltä, missä valtaosa maamme väestöstä elää.

Nämä tekijät yhdessä kuntakentän yleisten haasteiden kanssa asettavat Utsjoen kunnan luottamushenkilöt ja virkamiehet kiperään tilanteeseen tasapainoiltaessa palveluiden kehittämisen ja taloudenpidon kanssa.
Toivon valtion ja kuntien löytävän yhteisymmärryksen kuntien palveluiden järjestämisestä sekä rahoituksesta, jotta pitkäjänteisiä ja kestäviä ratkaisuja kyettäisiin toteuttamaan.

Kansan tuki hyvinvointipalveluille on vahva. Suomalaisten hyvinvointi on yleisesti ottaen parantunut vuosikymmenien kuluessa, mutta se jakaantuu eri väestöryhmien kesken kovin epätasaisesti. Moni odottaa kärsimättömästi uudistuksia. Ne luonnollisesti maksavat. Mutta on myös hyvä muistaa, että ennalta ehkäisevät toimet ovat aina edullisempia kuin korjaavat, niin yksilön kuin yhteisönkin kannalta.

Elämä ei ole aina reilua: pärjäämisen eväät ovat epätasaisesti jaetut. Siksi ihmiset tarvitsevat eri elämän vaiheissaan vaihtelevassa määrin toisten apua ja tukea. Suomi on sitoutunut YK:n ja Euroopan unionin jäsenvaltiona edistämään yhteiskuntaa, joka on syrjimätön ja avoin kaikille.

Sosiaali- ja terveysalan palveluita ei pidä nähdä vain kuluina, vaan sijoituksina. Monille ihmisille palvelut mahdollistavat itsenäisen elämän, opiskelun, työteon tai yrittämisen ja osallistumisen yhdenvertaisesti yhteiskunnalliseen elämään. Palvelut ja tukitoimet ovat positiivista erityiskohtelua, jotka lisäävät kansalaisten tasa-arvoa ja yhteiskunnan omaa toimivuutta.

Suomi toimi aktiivisesti vuonna 2006 hyväksytyn YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen aikaansaamiseksi ja luonnollisesti itsekin allekirjoitti sen. Sen kansallinen täytäntöönpano on kuitenkin vielä kesken.

Yksilö on yhteisönsä jäsen. Palvelut on tuotava ihmisten keskuuteen, heidän omaan elinpiiriinsä. Harvaan asutuilla alueilla tämä on suuri haaste, mutta ihmisille hyvin tärkeä asia. Toivon, että palvelutalon rakentaminen tänne Utsjoelle on hyvä vastaus tähän haasteeseen.

Sallikaa minun esittää toinen esimerkki. Vierailin aikaisemmin tänä kesänä Ahvenanmaalla Kumlingen kunnassa. Kumlinge on Utsjoen tavoin suomalaisen kuntakentän erikoistapaus. Se on noin 360 asukkaansa voimin asukasluvultaan maamme kolmanneksi pienin kunta.
Se sijaitsee meriyhteyden päässä asutuskeskuksista. Sain tilaisuuden vierailla Kumlingen vanhusten palvelutalossa, joka mahdollistaa vanhusten asumisen omassa kotikunnassa, läheisten keskuudessa, tutussa elinympäristössä. Minusta se on elämänlaatua.

Palvelujen pitää siis olla lähellä ja omakielisiä. Erityisen tärkeitä äidinkieliset palvelut ovat terveys- ja sosiaalihuollon piirissä. Saamen kielilain säännökset ovat varsin ajantasaiset ja asianmukaiset. Kielellisten oikeuksien toteuttamisessa ollaan kuitenkin vielä kaukana tavoiteltavasta hyvästä tasosta.

Tämä epäkohta ilmenee selkeästi valtioneuvoston keväällä eduskunnalle antamasta kertomuksesta kielilainsäädännön toteutumisesta. Kertomuksen mukaan esimerkiksi saamenkielisten palvelujen vaatiminen on vaikeaa erityisesti vanhemmalle sukupolvelle, joka on joutunut asioimaan suomen kielellä vuosikymmeniä. Tästä huolimatta vanhemman saamelaissukupolven edustajien suomen kielen taito ei aina ole riittävä ja he tukeutuvat usein sukulaisten tulkkaukseen.

Valtioneuvoston kertomuksessa todetaankin, ettei saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ole tapahtunut todellista muutosta saamenkielentaitoisen henkilöstön määrässä saamen kielilain voimaantulon jälkeen.

Tilanteen kohentamiseksi tarvitaan päämäärätietoista ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Hallituksen selonteko antaa eduskunnalle hyvän pohjan tehdä päätöksiä, jotka tukevat myös ainoan alkuperäiskansamme, saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumista. Vähemmistöt tarvitsevat enemmistön tuen. Yhteiskuntamme on yhteinen.

Palvelujen tuottaminen mahdollisimman tehokkaasti on ollut viimeaikojen talouskeskusteluissa näkyvästi esillä. Palvelujen ulkoistaminen, yksityistäminen ja kilpailuttaminen ovat lisääntyneet kiihtyvällä vauhdilla. Nämä muutokset ovat ulottaneet vaikutuksensa myös vahvaan kansalaisjärjestötoimintaan. Kansalaisjärjestöt ovat tärkeä osa kansalaisyhteiskuntaa kanavoimalla yhteistä toimintaa ja vahvistamalla yhteenkuuluvaisuutta sekä vastuunkantoa.
Hyvin usein myös uudet kokeilut ja käytännöt ovat lähtöisin niiden piiristä. Samoin kansalaisjärjestöt ovat osoittautuneet joustaviksi ratkaisuiksi hoitamaan pienten erityisryhmien palveluita. Toivon, että tämä tietotaito osataan säilyttää.

Utsjoen palvelutalo on toteutettu kunnan, Asumispalvelusäätiön ja Raha-automaattiyhdistyksen yhteistyössä. Toivon menestyksellistä jatkoa tällaiselle yhteistyölle. Talo on nyt valmis. Ihmiset tekevät siitä kodin.

Sydämelliset onnitteluni Utsjoen palvelutalon asukkaille, henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille.