Suoraan sisältöön

Suomen tasavallan presidentti: Tiedotteet ja uutiset

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 4.2.2009

Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe valtiopäivien avajaisissa 4.2.2009

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,
Suomen kansan edustajat

Nyt avattavilla valtiopäivillä eduskunta saa käsiteltäväkseen valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon. Selonteko on valmisteltu valtioneuvoston ja tasavallan presidentin yhteistyönä.

Eduskunnan puolelta on jo vaikutettu selontekoon seurantaryhmän kautta. Nyt koko eduskunnan tehtävänä on arvioida hallituksen esitystä ja antaa ne linjaukset, joiden mukaan Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa pitää sen mielestä hoitaa.

On tärkeätä, että maamme kannalta keskeisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä vallitsee laaja yksituumaisuus. Selonteot ovat olleet tässä avuksi. Siksi minun mielestäni selontekomenettelyä olisi syytä jatkaa muodossa tai toisessa myös tulevaisuudessa. Turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä. Jo sen toteuttamiseen vaadittavat investoinnit ovat suuria ja väistämättä yli vaalikausien meneviä.

Maailma muuttuu ja politiikkamme elää ajassa, mutta silti on kyettävä kestävään linjaan. Selonteko perustuu laajaan turvallisuuskäsitteeseen. Emme edelleenkään arvioi Suomeen kohdistuvan sotilaallista painostusta tai voimankäyttöä ilman, että se olisi osa laajempaa kansainvälistä konfliktia. Suomi rakentaa turvallisuuttaan omalla ulkopolitiikallaan, kansainvälisellä yhteistyöllä, kansallisella varautumisella sekä uskottavalla puolustuksella.

Uskottava ja kansainvälisten sopimusten mukainen puolustus on haasteellinen asia. Uskottavuus edellyttää maanpuolustustahtoa, mutta myös taitoa käyttää sopivia keinoja kuten yleistä asevelvollisuutta, oikein suunniteltua joukkorakennetta ja tehokasta koulutusjärjestelmää sekä siihen liittyviä asejärjestelmiä. Tässä meillä on paljon arkista työtä. Uskottavan puolustuksen ylläpitäminen tarvitsee myös riittäviä taloudellisia resursseja.

Huononevassa taloustilanteessa, jolloin on paljon muitakin tärkeitä tarpeita, sitoutuminen puolustusmenojen selvään kasvattamiseen ei ole yksinkertaista. Syy kasvaneisiin kustannuksiin on ennen kaikkea puolustusmateriaalin jatkuva ja nopea hinnannousu. Tämä on seurausta alan teknologisesta kehityksestä ja myös uusista kansainvälisistä aserajoitussopimuksista. Jalkaväkimiina- ja rypäleasesopimus pakottavat kehittämään korvaavia asejärjestelmiä, jotka ovat yleensä nykyisiä järjestelmiä selvästi kalliimpia joskin myös tehokkaampia.

* * *

Suomi päättää itse turvallisuuspoliittisista ratkaisuistaan. Selonteossa käsitellään aikaisempaa laajemmin Natoon liittyviä kysymyksiä. Varsinainen linjaus vahvistaa kantamme, jonka mukaan pidämme itsellämme mahdollisuuden hakea jäsenyyttä liittokunnassa. Hallituksen kanssa käymässäni keskustelussa olimme täsmälleen yhtä mieltä siitä, että muuttuneesta sanamuodosta huolimatta politiikka ei muutu.

Selonteko ei siis tuo Nato-jäsenyyttä yhtään lähemmäksi tai siirrä sitä yhtään kauemmaksi, vaan pitää jäsenyyden hakemisen samanlaisena mahdollisuutena kuin aiemminkin.

Selonteossa todetaan, että Suomi vahvistaa osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan rauhan ja turvallisuuden, kehityksen sekä ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi. Osallistuminen kriisinhallintaan on osa kansainvälistä vastuunkantoa ja se vahvistaa samalla kansallista puolustuskykyä. Nykyisen vaikutustason ylläpitäminen edellyttää sotilaalliseen kriisinhallintaan käytettävien määrärahojen lisäämistä asteittain 150 miljoonaan euroon.

Kansainväliseen kriisinhallintaan osallistuminen on Suomelle tärkeä ulkopoliittisen vaikuttamisen keino. Sitä tulee arvioida ja kehittää edelleen. Tässä työssä tulee ottaa huomioon sekä kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden tarpeet ja siviilikriisinhallinnan kasvava kysyntä että kansallisen kriisinhallinnan voimavarat.

Nykyiset kriisinhallintatehtävät ovat yhä vaativampia ja usein myös vaarallisia. Meidän on aina tarkoin harkittava, minkälaisiin tehtäviin lähetämme ihmisiä ja missä osaamisemme olisi vaikuttavinta.

Selonteossa olevan periaatteellisen linjauksen lisäksi eduskunta saa tämän kevään aikana käsiteltäväkseen ehdotuksen suomalaisen kriisinhallintaosaston vahvistamisesta Afganistanin vaalien turvaamiseksi. Joukkojen tilapäiselle lisäämiselle sadalla sotilaalla on maan demokratiakehityksen tukemisen kannalta hyvät perusteet, mutta toivon eduskunnan seuraavan Afganistanin tilannetta tarkasti ja arvioivan ehdotusta huolellisesti.

* * *

Laajan turvallisuuden käsitteen ydintä on vahva, eheä ja hyvinvoiva yhteiskunta. Tässä taloudellisessa tilanteessa sen merkitys korostuu. Kansainvälinen kysyntä on hiljentynyt ja ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin kansainvälinen kauppa on supistunut. Tämä tilanne on vetänyt Suomenkin taantumaan. Työttömiä työnhakijoita oli työ- ja elinkeinoministeriön mukaan viime vuoden lopussa jo 234 000. Odotukset tulevien kuukausien talous- ja työllisyyskehityksestä pysyvät vielä sangen synkkinä. Monessa kodissa vallitsee nyt täydellä syyllä suuri huoli huomisesta.

Talouskriisin takana on kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epäonnistuminen tavalla, joka antaa aihetta myös moraaliseen ja eettisen pohdintaan ylisuurista riskeistä, ahneudesta ja epärehellisyydestä. Hyvän talouskasvun aikana otettiin käyttöön epäterveitä kannustusjärjestelmiä, jotka eivät luoneet kestävää kasvua talouteen eivätkä työelämään yhteistyötä ja luottamusta. Järjestelmän heikkoudet tulee korjata kansainvälisellä yhteistyöllä. Samanaikaisesti on hallitusten eri maissa pyrittävä kansallisesti minimoimaan vahingot ja rakentamaan pohjaa uudelle kehitykselle, sillä markkinavoimat eivät pysty tätä aiheuttamaansa tilannetta korjaamaan, eivät kansainvälisesti eivätkä kansallisesti.

Talouspolitiikka on varmasti alkavien valtiopäivien tärkeimpiä asioita. Julkisen sektorin, yritysmaailman ja kotitalouksien lähtökohdat vastata talouden haasteisiin ovat Suomessa monia muita maita paremmat. Yhteiskunnan turvaverkot on yhdessä rakennettu ja yhdessä voimme mennä myös tästä eteenpäin. Tässä tilanteessa korostuvat työllisyys sekä kuntien koulutus-, sosiaali- ja terveyssektorit.

Taloutta on elvytettävä tavalla, joka on yhteiskunnallisesti eheyttävää. Oikeudenmukaisuus, inhimillisyys ja solidaarisuus ovat periaatteita, joiden tulee näkyä käytännön työssä. Viisailla päätöksillä voidaan ehkäistä kansan edelleen jakautumista kahtia ja sijoittaa uuteen osaamiseen kansakuntamme tulevaisuutta varten.

Nyt on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta ihmiset pysyvät kiinni työssä ja työelämässä. Lomautukset ja irtisanomiset voivat auttaa yrityksen pahimman yli, mutta ne eivät auta meitä ulos tästä syvästä taloustaantumasta.

Tarvitsemme aimo annoksen kärsivällisyyttä ja keskinäistä luottamusta päästäksemme vaikean tilanteen yli. Työmarkkinajärjestöjen solmima sopimus eläke- ja työttömyysturvasta – sosiaalitupo – on esimerkki yhteistyöstä ja yhteisvastuusta. Lisäksi hallituksen lisätalousarvioesitys on askel talouden elvyttämiseen. Nyt tarvitaan halua yhteistyöhön ja luovuutta niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

* * *

Vietämme vuoden 1809 merkkivuotta muistaen kansakuntamme rakentamisen eri vaiheita. Kahden vuosisadan takaiset tapahtumat merkitsivät Suomelle uuden ajan alkua ja kehitystä kohti itsenäisyyttä. Vuosisatojen kuluessa kehittyneet pohjoismaiset kielelliset, kulttuuriset, oikeudelliset ja uskonnolliset siteet ovat säilyneet vahvoina.

Merkkivuosi antaa aiheen tutustua historiaan, mutta se kannustaa myös tarkastelemaan tämän päivän Suomea ja sen tulevaisuutta. Rakennammehan kansakuntaamme joka päivä.

Maamme perustuslaissa vahvistetaan suomen ja ruotsin asema maan kansalliskielinä. Suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista tulee huolehtia samanlaisten perusteiden mukaan. Se tarkoittaa paitsi näiden kielten muodollisesti yhdenvertaista kohtelua, myös suomen- ja ruotsinkielisen väestön tosiasiallisen tasa-arvon turvaamista.

Suomessa on aina käytetty kansalliskielten ohella muita kieliä. Äidinkielellä on ihmiselle perustavanlaatuinen merkitys. Kieli on mielen koti. Kielelliset perusoikeudet ovat myös usein ihmisen muiden perusoikeuksien toteutumisen edellytys.

Lainsäädännössä kielelliset oikeudet ovat turvatut. Arjessa oikeus elää omakielistä elämäänsä ei kuitenkaan toteudu yhtä hyvin. Tarvitaan tahtoa ja voimavaroja, jotta ihmiset voisivat käyttää äidinkieltään ja saisivat palvelut äidinkielellään. On myös vaikutettava ihmisten asenteisiin ja arvoihin. Meidän on rohkaistuttava itse ja rohkaistava toisia käyttämään kielitaitoa. Monikielisyys ja monikulttuurisuus ovat kansakuntamme rikkaus.

Arvoisa puhemies,
Suomen kansan edustajat

Pyydän saada onnitella puhemiehistöä saamanne tuen johdosta ja kiittää edustajia hyvästä yhteistyöstä sekä toivottaa menestystä ja viisautta vaativassa työssänne.

Julistan vuoden 2009 valtiopäivät avatuiksi.

Tulosta
Bookmark and Share
Tämä dokumentti

Päivitetty 4.2.2009

© 2012 Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi