Presidentti Halosen haastattelu Elinkeinoelämän keskusliiton Prima-lehdessä 1-2/2005

Suomen erityisasemaa Venäjän suhteissa turha kainostella Teksti: Eija Lampi

Suomi on ollut aktiivinen Euroopan unionin ja Venäjän välisten suhteiden kehittämisessä. Sitä erityisasemaa, joka Suomella on Venäjä naapurimaanaan, pitää kainostelematta käyttää hyväksi, sanoo tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Tasavallan presidentin mielestä yhteiskunnan kilpailukyvyn ja tuotantoprosessien sekä Euroopan unionin kilpailukyvyn muutosvauhtia ja -halukkuutta pitäisi jaksaa pitää alati yllä, vaikka se ajoittain koettaisiinkin rasittavaksi. Halonen näkee sekä EU:n kehittämisessä että kotimaassa muutosväsymystä. Mikä nyt on hyvin, ei kuitenkaan riitä huomenna, hän toteaa.

Suomi on ollut kymmenen vuotta Euroopan unionin jäsen. Panoksemme EU:n rakentamisessa ansaitsee tasavallan presidentin mukaan hyvän arvosanan. Hänestä on kuitenkin syytä erottaa kaksi asiaa toisistaan: tulokkaan asema ja vanhan jäsenen asema.

"Tulokkaana meihin kiinnitettiin paljon huomiota, ja olimme itsekin aktiivisessa muutosvaiheessa. Oli miellyttävää olla vallan keskiössä. Kun alkoi uusi laajentuminen, huomio kiinnittyi uusiin tulokkaisiin. Luulen, että on ollut hieman katkeraa nähdä, että kansainvälisessä keskustelussa ovat olleet esillä naapurimaat Viro ja Puola tai muut uudet jäsenmaat."

"Niiden kansalaiset vievät myös osan avainpaikoista, joita suomalaisilla oli uuden jäsenmaan etuna. Minusta tuntuukin, että meidän on syytä aktivoida ja kehittää yhteistyösuunnitelmiamme niin, että suomalaiset voivat saada paikkoja enemmän EU:n päätöksentekoelimissä. Toki meillä on jäsenpaikkamme, mutta muita nimityksiä tarvittaisiin. Vuodet vierivät. Asiantuntijamme palaavat takaisin kotimaahan. Nyt pitäisi saada uusia hyviä paikkoja suomalaisille asiantuntijoille."

Halonen ei näe suuria eroja hallitusten kohdalla. Paavo Lipponen oli pitkään pääministeri. Hän oli näkyvä, aloitteellinen sekä innovatiivinen. Matti Vanhanen on erilainen, Halonen toteaa. Presidentin mielestä aikaa on kulunut vasta vähän, vielä ei voi arvioida kokonaisuuksia.

Suomen EU:sta saama hyöty on Halosen mukaan ollut hieman erilainen kuin ennakkoon odotettiin. Se on ollut kokonaisvaltaisempi. Jäsenkampanjassa todettiin, että EU tulee vaikuttamaan kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin, mutta taloudellisia etuja painotettiin.

EU:n sisäinen kauppa ei ole kuitenkaan kasvanut ja kehittynyt toivotulla tavalla. Eta-jäsenenä Suomi oli jo sisämarkkinoilla, mutta lisätehoa ei ole tullut merkittävästi, koska EU:n sisäinen talous ei ole kasvanut toivotusti.

Sen sijaan uusista sektoreista turvallisuuspolitiikan kehitys on arvioitu paljon nopeammaksi kuin aluksi ajateltiin.

"Ulko- ja turvallisuuspolitiikan lisäksi luulen, että jos verrataan aikaan kymmenen vuotta taaksepäin, niin globalisaatio on tullut meille ehkä odotettuakin tärkeämmäksi. EU:n rooli on meidän kannaltamme voimistunut. Tärkeä on toki myös Maailman kauppajärjestö WTO."

Olisiko suomalaisten syytä tehostaa omaa edunvalvontaansa laajentuneessa EU:ssa? "Hieman varovasti sanoisin, ettemme voi ajatella, että minulle vaan. Lisäetu, joka EU:sta tulee, on yhteisöllisyys. On valistunutta itsekkyyttä kehittää koko EU:ta, se on meidänkin edun mukaista."

"Minusta on jatkuva oppimisen paikka, missä kaikessa voimme unionia käyttää myös meille etuna. Molemmin päin. Meidän kannattaa kehittää EU:ta ja käyttää EU:ta", Halonen painottaa.

Hänestä puheet siitä, että suomalaiset olisivat "pinkoja" ei ole kauhean huono asia. "Hyvä maine pienelle maalle ei ole huono asia, se on etu, eikä siinä ole mitään pahaa."

Tarja Halonen pitää tärkeänä Suomen EU:sta saamien hyötyjen ja haittojen analysointia. "Olisi hyvä katsoa paitsi poikkileikkauksellisesti, myös miten pitkällä aikajänteellä on edistytty. Miten eri edut ja haitat ovat suhteessa toisiinsa. Lontoosta palaava suurlähettiläs Pertti Salolainen aloittaa yhden selvitystyön. Vastaavasti niitä on hyvä tehdä ministeriöittäin, ja antaa muidenkin tutkia."

"Kun kysytään palkansaajilta tai maataloustuottajilta, niin kuulemme, että tätä emme ole saaneet."

"Eikä Etelärantakaan ole ollut ujo puhumaan epäkohdista. Kaikki ryhmät käyttäytyvät samantapaisesti etujensa mukaan."

Tasavallan presidentti laittaa käsiensä sormet lomittain kuvatessaan Suomen, EU:n ja Venäjän välisiä suhteita.

"Suomi on ollut aktiivinen EU:n ja Venäjän suhteiden kehittämisessä, jopa siinä määrin, että joku sanoo meidän olevan EU:n keskeisiä Venäjän-toimijoita. Joidenkin mielestä taas EU:n ja Venäjän väliset suhteet ovat niin kiinteät, ettei siinä välittäjää tarvita. Mutta sitä erityisasemaa, joka Suomella on naapurimaana, pitää kainostelematta käyttää hyväksi. Myös venäläiset ovat sitä mieltä. He sanovat usein, että te tunnette meidät ja olette EU:n jäsen."

Halonen muistuttaa, että Suomi ei kuitenkaan voi olla mikään Venäjän asiamies. "Tarjotin tulee joka tapauksessa EU–Venäjä-suhteista. Miten pöytää käytetään hyväksi, on meidän asia. Tulliyhteistyö on eräs esimerkki. Siitä huolimatta, että se on EU-tason asia, niin käytännön toimintaan liittyviä kysymyksiä Suomi ja Venäjä hoitavat keskenään. Ei niistä Brysseliin narista. Sama koskee poliittisia suhteita."

"Nyt kun Suomen toinen EU:n puheenjohtajuuskausi lähestyy syksyllä 2006, venäläiset ovat siitä kovin kiinnostuneita. He ovat turhautuneita tiettyihin omiin ongelmiinsa, mutta on paljon asioita, joista meidän kannattaa kuunnella heidänkin mielipiteitään. Perusmyönteinen EU-kanta on siellä konkretisoitumassa."

"Osassa EU–Venäjä- ja Suomi–Venäjä-suhteita voisi olla paljon enemmän tehoa, mikäli Venäjä pystyisi tekemään tiettyjä muutoksia nopeammin. Tällaisia ovat muun muassa investointisuojasopimus sekä hallinnon kysymykset. Niistä meillä on kestotoivomuksia."

Etenkin elinkeinoelämä on odottanut investointisuojasopimusta jo vuosikaudet. Sen puutetta pidetään suurimpana jarruna suurille Venäjälle suuntautuville teollisille investoinneille. Ulkoministerinä Halonen teki vuosia töitä sopimuksen syntymisen puolesta.

"Sitä odotan minäkin, sen voin vakuuttaa. Voin avoimesti sanoa, että tämä on uuden polven investointisuojasopimus, jota ajamme takaa ja se kelpaisi myös Maailman kauppajärjestölle pohjaksi. Olen optimistinen, kyllä se sieltä tulee. Kyse on vain ajasta."

Kun Suomi oli viimeksi EU:n puheenjohtajamaa, Turkin jäsenyysneuvottelut nytkähtivät liikkeelle. Nyt on käymässä samoin. On hyvin todennäköistä, että ensi vuoden syksynä, kun Suomi on puheenjohtaja, Turkin jäsenyysasiat ovat valokeilassa.

"Suomella on jälleen kerran hyvät mahdollisuudet viedä asiaa eteenpäin. Suomen kannattaa puheenjohtajuuskaudellaan sijoittaa tähän kysymykseen."

Déjà vu -ilmiöksi Halonen kutsuu Yhdysvaltojen ja EU:n välistä viimeaikaista Turkki-nokittelua. "Turkin EU-jäsenyys ei ole enää niin vaikea asia, kuin se oli aiemmin. Nykyinen Turkin hallitus on edennyt sen verran hyvin, että luottamus on lisääntynyt. Jos Turkki aidosti haluaa, niin se voi tulla jäseneksi. Kyse on heidän omista ponnisteluistaan."

"Omalla ulkoministerikaudellani oli esillä todella hankalia asioita Turkin suhteen. Nyt asioihin suhtaudutaan vähemmän tunteella."

Suomen perustilannetta kansainvälisessä kilpailussa Halonen pitää hyvänä. Tietyt kotityöt on tehty ja yhteiskunnan perusrakenteet ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa.

"Toinen asia on, millä tavalla tuotannontekijät ovat valmiita kilpailuun. Kotimarkkinat ovat syntyjään pienet eikä unioni ole vielä lunastanut lupauksiaan olla maailman kilpailukykyisin talousalue. Tässä mielessä uusi kotimarkkina ei ole kehittynyt toivotulla tavalla."

"Talouskasvu on ollut hyvää verrattuna kilpakumppaneihin, hyviä tekijöitä löytyy sektoreittain ja kehitys lepää hyvällä koulutuspohjalla. Kansainvälinen näkemys meistä on kiittävämpi, kuin mitä itse arvioimme."

"Meidän on kuitenkin koko ajan kehityttävä. Näyttää siltä, että tuotantoprosesseissa on jatkossa kotimaisia kehitystarpeita. Työvoimakustannukset eivät ole kovin alhaiset. Ei ole tavattoman paljon mahdollisuuksia pienentää niitä, mutta tiettyjä muita tekijöitä on tehostettava."

"Uuteen teknologiaan liittyy suuret odotukset. On tärkeää, miten niitä pystytään tuotteistamaan ja markkinoimaan. Tarvitaan uudenlaisia innovatiivisuuden lähteitä, uudenlaista tehokkuutta ja tuottavuutta."

Halonen mainitsee yhtenä esimerkkinä uudenlaisesta vientituotteesta vastikään Japanissa avatun modernin vanhustenpalvelukeskuksen, joka on suomalaista työtä. Hänen mielestään tämäntyyppisistä asioista pitäisi saada uusia vientituotteita.

Halonen muistuttaa, että kun puhutaan tehokkuudesta esimerkiksi opetuksessa tai terveydenhuollossa, niin samaan aikaan pitäisi vaalia tasoa. Jos opetus on hyvää tasoa, on tärkeää miettiä, miten sitä tehostetaan, mutta laatu säilytetään.

Vaikka ilmassa on selvästi eräänlaista jatkuvaan muutokseen väsymistä, olisi presidentin mielestä tärkeää vaalia keskinäistä luottamusta maassa. Se on tärkeä asia hyvinä aikoina, mutta etenkin huonoina, joista emme voi koskaan tietää etukäteen.

"Suomalainen luonne on sellainen, että vaikeina aikoina tehdään yhteistyötä, mutta hyvinä aikoina on vaikeaa kestää toisten menestymistä."

Presidentti alleviivaa, että kun tehdään muutoksia, ihmisten pitäisi voida kokea, että muutokset ovat tarpeen ja ne tulevat kaikkien eduksi. Ikääntymiseen liittyvät kysymykset ovat tällaisia. On opittava elämään muutosten keskellä. Ei taida olla paljon mahdollisuuksia vetää henkeä. Muutoksiin suhtaudutaan yleensä kriittisesti. Mutta samaan aikaan pitäisi tuntea turvallisuutta.

Työttömyys on Suomessa suuri ahmatti, Halonen sanoo. "Kaikki, mitä voidaan saada työttömyyden hoidosta työllisyyden hoitoon, olisi hyväksi. Ihmisten pitäisi saada turvaa ja koulutusta jo ennen kuin työttömyys kohtaa." Hän myöntää, ettei tähän asiaan ole varmaankaan vastausta. Mutta koulutuksen painopistettä työttömien kouluttamisesta jo työelämässä olevien suuntaan hän vahvistaisi.

Halonen sanoo itse kiinnittäneensä viime aikoina erityistä huomiota pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Hän sanoo kasvavassa määrin olleensa mukana tässä toiminnassa. PK-yritykset ovat työllisyyden ja kasvun kannalta avainasemassa, hän alleviivaa.

Myös naisyrittäjyyden hän soisi vahvistuvan ja kukoistavan.

"Suomalaiset naiset osaavat paljon sellaista, joka voisi antaa pohjaa yrittäjyydelle. Heitä pitäisi rohkaista yrittäjiksi. Naisten osuus yritysmaailmassa ja johtopaikoilla ei ole sitä tasoa, jota se on muualla yhteiskunnassa. En usko, että se on yrityksille ja yhteiskunnalle haitaksi, että naisia olisi enemmän näillä aloilla."

Yritysjohtajien valtuuskunta on osallistunut seitsemälle tasavallan presidentti Tarja Halosen valtiovierailulle tai viralliselle vierailulle eri puolille maailmaa. Presidentin rooli vienninedistämisessä kehittyy jatkuvasti.

"Pohdimme yhdessä elinkeinoelämän kanssa, mistä on eniten hyötyä. Mietimme uutta näkökulmaa. Tärkeää on, että presidentti pysyy presidenttinä ja antaa tietyn yhteiskuntatakuun, että yritykset tulevat 'hyvästä ja säällisestä perheestä'. Yritykset itse hoitavat oman menestyksensä."

Halonen kuitenkin muistuttaa, että on paljon yhteiskuntia, joissa yritysten toiminnalle on hyväksi se, että on myös kansakuntien välistä kanssakäymistä.