Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe 57. Sotainvalidien viikon ja Sotainvalidien syyskeräyksen avaamiseksi 20.8.2000

Tänä vuonna tuli kuluneeksi 60 vuotta talvisodan päättymisestä. Julkisuudessa on tässä yhteydessä usein ollut esillä käsite "talvisodan ihme". Yhteiskunnallisesti ilmaisu kuvastaa kansakunnan yksimielisyyttä. Vain kaksikymmentä vuotta kansalaissodan tapahtumien jälkeen Suomen kansa oli valmis yhtenäisenä puolustamaan nuorta tasavaltaa ja sen yhteiskuntajärjestelmää.

Talvisodan ihmeellä oli myös sotilaallinen puolensa. Pienen demokraattisen maan joukot kykenivät talvisodassa pysäyttämään suurvallan ylivoimaisen armeijan hyökkäyksen. Kesällä 1944 edessämme oli yhtä ylivoimainen tehtävä. Näitä suomalaisten suorituksia on maailmalla käytetty eri maiden sotakouluissa malliesimerkkeinä taitavasti toteutetusta puolustustaistelusta.

Näistä torjuntavoitoista maksettiin kallis hinta, jota emme saa unohtaa. Sodissamme 1939 – 1945 kaatui tai katosi yli 90 000 suomalaista. Vielä suurempi joukko sai pysyvän vamman. Meillä on yhä tänäänkin elossa noin 25 000 sotainvalidia, joiden omassa ja perheen arkipäivässä sodan seuraukset ovat edelleen läsnä.

Nykyisen hyvinvointimme rakentaminen merkitsi valtavia ponnistuksia sodan jälkeisessä Suomessa. Luonteenomaista oli huolehtia sekä itsestä ja omasta perheestä että auttaa talkoovoimin myös muita. Tämä yhteishenki on myös nykyisen hyvinvointiyhteiskuntamme perusilme. Vaikka valtio ja kunnat hoitavatkin perusturvallisuuden, vaatii asioiden eteenpäin vieminen myös kansalaisaktiivisuutta.

Kaikki viime sotiemme jälkeiset tasavallan presidentit ovat toimineet Sotainvalidien syyskeräyksen suojelijoina. Tultuani valituksi tasavallan presidentiksi minua pyydettiin suojelemaan tätä kansalaiskeräystä. Suostuin tehtävään tuntien nöyrää kunnioitusta niiden uhrauksien johdosta, joita sotainvalidit ovat maamme puolesta tehneet ja samalla ylpeyttä siitä, että voimme osoittaa yhteisen välittämisen merkityksen.

Keräyksestä vastaa tälläkin kertaa Sotainvalidien Veljesliitto. Luonnollisesti Veljesliiton keski-iältään jo 80-vuotiaat jäsenet tarvitsevat ja saavat käytännön keräysjärjestelyissä tukea monilta tahoilta, erityisesti puolustusvoimilta. Olennaista kuitenkin on, että jo sodan aikana syntynyt veljeyden ja keskinäisen avun perinne voi myös tällä tavoin elää.

Nyt 60 vuotta täyttävän Sotainvalidien Veljesliiton tavoitteena on luoda osaltaan edellytyksiä sotainvalidien inhimilliselle ja onnelliselle vanhuudelle. Tämän vuoden keräystuottoa ohjataan sotainvalidien kotien kunnostukseen sekä kotiavun järjestämiseen. Sotainvalidien Veljesliitto on käynnistänyt erityisen kotiavustajaprojektin. Hankkeen tavoitteena on, että vuoden loppuun mennessä vähintään 300 henkilöä avustaa päivittäin sotainvalideja kotona ja näin helpottaa heidän itsenäistä selviytymistään ikääntymisestä huolimatta. Paitsi keräysvaroja, projektin rahoittamiseen käytetään myös työttömyyden hoitoon tarkoitettuja määrärahoja. Projektin avulla työttömät saavat mielekästä työtä ja sotainvalidit kipeästi tarvitsemaansa apua.

Sotainvalidien syyskeräys antaa meille kaikille mahdollisuuden osoittaa kunnioitusta sotainvalidien uhrauksia kohtaan ja valmiutta käytännön toimin heitä tukemaan. Tuntekaamme yhteisvastuuta ja osallistukaamme keräykseen sotainvalidien hyväksi.

Julistan 57. Sotainvalidien viikon ja Sotainvalidien syyskeräyksen avatuksi.