Tasavallan presidentin puhe juhlaillallisella Bessastadrissa (Islanti) 19.9.2000

(muutosvarauksin)

Minulle ja puolisolleni on erittäin mieluisaa olla jälleen Islannissa, josta meillä on niin mieluisia muistoja. Kiitän koko seurueeni puolesta jo nyt erinomaisen monipuolisesta ohjelmasta sekä Reykjavikissa että sen ulkopuolella.

Valtiovierailu toiseen pohjoismaahan on meille suomalaisille edelleenkin erittäin tärkeä asia. Tässä globalisoituvassa maailmassa omaan maan ja sen lähialueiden merkitys kasvaa. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan perinne: demokratian ja toisistaan huolehtimisen periaate soveltuu tämän päivänkin maailmaan erittäin hyvin.

Reykjavikissa kokoontuu marraskuun alussa Pohjoismaiden neuvosto syysistuntoonsa. Sille ei todellakaan jää aikaa ihailla 50 vuotista historiaansa, vaan pohtia tehtäviään tämän päivän maailmassa. Talouselämässä Pohjoismaiden verkostoituminen ja yritysten yhdistyminen on edennyt ripeämmin ja laaja-alaisemmin kuin kukaan uskalsi vielä 10 vuotta sitten odottaakaan. Tämä onkin tarpeen sekä uusien eurooppalaisten mahdollisuuksien että globalisaation antamien haasteiden vuoksi. Tiivistynyt yhteistyö Baltian maiden ja Venäjän kanssa kertoo yhteistyömallimme kiinnostavuudesta.

Herra presidentti, sekä Islanti että Suomi ovat olleet aktiivisia pohjoisten alueitten yhteistyön kehittäjiä. Sinä, hyvä Olafur Ragnar, ehdotit Rovaniemellä 1998 pitämässäsi esitelmässä pohjoisten alueitten yhteistyön vahvistamista luomalla vuosittaisen tutkijafoorumin. Se kokoontuu nyt ensi kerran marraskuussa Akureyrissa.

Olen erittäin iloinen, että voin itse torstaina Akyreyrissä vieraillessamme käyttää puheenvuoron juuri pohjoisten alueiden yhteistyöstä. Suomi ottaa vastaan lokakuussa Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden ja ensi vuoden alussa Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuden. Panostamamme yhä enenevässä määrin sekä näiden että myös muiden lähialueemme yhteistyöelimien, kuten Itämeren neuvoston ja Barentsin neuvoston työhön.

Oman pihapiirin hoitaminen tässä maailman kylässä on nimenomaan meidän ihmisten tehtävä. Pohjoisten ihmisten tavalle tehdä työtä yhdessä annetaan yhä enemmän arvoa. Suomen muutaman vuoden takainen aloite Pohjoisesta ulottuvuudesta on kasvanut luontevaksi osaksi EU:n politiikkaa. Konkreettinen työ toimintaohjelman puitteissa on lähtenyt liikkeelle ja vuonna 2001 Ruotsin puheenjohtajuuskaudella on kaikilla alueen mailla mahdollisuus seurantakokouksessa pohtia jatkokehitystä.

Meidän aikamme valtaisa kehitys teknologiassa ja talouden globalisoituminen on saanut meidät suomalaiset pohtimaan omaa rooliamme ja identiteettiämme. Jäsenyytemme mm. Euroopan neuvostossa ja nyt myös Euroopan unionissa on vahvistanut eurooppalaisen kulttuuriperintömme merkitystä. Me olemme kovasti nauttineet Helsingin uudesta asemasta olla yksi vuoden 2000 Euroopan kulttuurikaupungeista. Ja vaikka joitakin aluksi epäilyttikin se, että kulttuurikaupunkeja oli kokonaista yhdeksän kappaletta, niin juuri siitä tulikin loistava lisä tähän toimintaan.

Se, että kahdeksan muun kulttuurikaupungin joukossa on Reykjavik, on minulle, puolisolleni ja kaikille meille suomalaisille erittäin läheinen asia. Juuri Islanti on se maa, jossa demokratia ja yhteisvastuu ovat kestäneet vuosituhannesta toiseen. Juuri Islanti on se maa, jossa kansa luonnon ankarissa olosuhteissa ei ole vain saanut elantoa itselleen, vaan myös kehittänyt kulttuuriaan koko kansalle perinnöksi sukupolvesta toiseen.

Te Hallurin ja Thorgeirin pojat ja tyttäret, teillä on upea perintö vaalittavananne.

Haluan, että yhdessä kohotamme maljan Islannin ja sen kansan hyvinvoinnille sekä maittemme välisille erinomaisille suhteille toivottaen onnea ja menestystä presidentti Olafur Ragnarille vastuullisten tehtäviensä hoidossa.