Presidenttifoorumin aiheena arktiset alueet

Suuntana pohjoinen - arktinen alue, oli teemana vuoden 2010 viimeisessä Presidenttifoorumissa. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Arktisen alueen luonto ja luonnonvarat, ilmastonmuutos ja ympäristö sekä saamelaisten asema alkuperäiskansana olivat eräitä aiheita, joista keskusteltiin XV Presidenttifoorumissa tiistaina 23. marraskuuta. Presidentinlinnan Valtiosalissa järjestetyn tilaisuuden teemana oli Suuntana pohjoinen – arktinen alue. Tilaisuus on nähtävissä  kokonaisuudessaan videotallenteena.

”Arktinen alue on vielä maapallon puhtaimpia ja luonnontilaisimpia. Mutta se ei enää välttämättä säily sellaisena. Ilmastonmuutos on suuri uhka alueen luonnolle”, tasavallan presidentti Tarja Halonen sanoi avauspuheenvuorossaan. Karujen olosuhteiden vuoksi arktiset ekosysteemit ovat herkkiä ja luonnon monimuotoisuutta voi köyhdyttää luonnonympäristöjen ottaminen talouskäyttöön.

”Myös arktisen merenpohjan suuret öljy- ja kaasuvarannot ovat herättäneet laajaa mielenkiintoa. Alueella nähdään olevan valtava taloudellinen potentiaali, jota maailmantalouden yhdentyminen vielä korostaa. Merenpohjan luonnonvarojen hyödyntäminen on kuitenkin vaikeaa ja siihen liittyy uusia ympäristöriskejä. ”

Talouden ja ympäristön sovittamista tarvitaan

Presidentti Halosen mukaan arktisen alueen taloudellinen kasvu voi tarjota Pohjois-Suomen elinkeinoelämälle uusia mahdollisuuksia. ”Suomalaisilla on merkittävää asiantuntemusta monella keskeisellä alalla, kuten esimerkiksi laivanrakennuksessa, talvimerenkulussa ja ympäristöteknologiassa”. Talouselämän ja ympäristön tarpeiden sovittamista tarvitaan, mutta ympäristönsuojelu ja taloudellinen kehitys eivät välttämättä sulje toisiaan pois.

Saamelaisten – Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansan – asema on Suomessa turvattu perustuslaissa, mutta presidentti Halosen mukaan esimerkiksi maahan, veteen ja perinteisiin elinkeinoihin liittyviä oikeuksia ovat vielä avoimina. Selvityksiä on tehty, mutta poliittista päätöstä ei ole syntynyt. ”Sanon mahdollisimman painokkaasti: Kyllähän Suomen on nyt pystyttävä tekemään tarvittavat lainsäädäntömuutokset ja ratifioitava Kansainvälisen työjärjestön ILOn alkuperäiskansasopimus”.

Presidentti Halosen mukaan arktisella alueella on ratkaisematta olevia aluekysymyksiä ja se herättää myös sotilaallista mielenkiintoa. ”Kuitenkin aluetta voi pitää vakaana ja alueella pystytään jo perinteisesti toiminaan yhteistyössä. Jatkossakin on vältettävä hallitsemattoman kilpailun käynnistyminen ja pyrittävä yhteisymmärrykseen kansainvälisen oikeuden määräysten mukaisesti.”

Tasavallan presidentin lisäksi tilaisuudessa käyttivät pyydetyn puheenvuoron elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, ulkoasiainministeriön arktinen suurlähettiläs Hannu Halinen, Lapin yliopiston Arktisen keskuksen johtaja, professori Paula Kankaanpää sekä saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Tarmo Ropponen.

Foorumiin oli kutsuttu osallistujia yhteiskunnan eri alueilta, muun muassa kansanedustajia, tutkijoita ja pohjoissuomalaisia vaikuttajia sekä viranomaisten ja järjestöjen edustajia.

Presidenttifoorumeita on järjestetty vuodesta 2006 lähtien. Aiempien foorumeiden teemoina ovat olleet suomalaisen työn kilpailukyky, osaaminen ja innovaatiot, ulkopolitiikka, vanhustenhuolto, Itämeri, suvaitsevaisuus, kuntapalvelut, Suomen historian vaietut vuodet, muutosten Suomi, perus- ja ihmisoikeudet, työllisyys ja työttömyys, ilmastonmuutos, lähisuhdeväkivalta, globalisaatio ja YK:n vuosituhattavoitteet sekä rauhanturvaaminen ja kriisinhallinta.

• Videotallenne Presidenttifoorumista

Foorumin alustukset

• Tasavallan presidentti Tarja Halosen avauspuheenvuoro
• Suurlähettiläs Hannu Halinen
• Professori Paula Kankaanpää
• Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
• Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi

Lisätietoa

• Valtioneuvosto: Suomen arktinen strategia