Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe kansainvälistymispalkintojen jakotilaisuudessa 14.2.2008

(muutosvarauksin)

Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkintojen jakaminen on tänä vuonna erityisen mieluisa tehtävä. Kyseessä on 40. kerta, kun valtiovalta haluaa osoittaa tunnustusta suomalaiselle yrittäjyydelle ja siitä syntyneille menestystarinoille.

Vuonna 1968, jaettiin ensimmäiset, tuolloin presidentin vientipalkinnon nimiset tunnustukset. Ulkomaankaupan osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli noin 20 prosentin luokkaa. Tänä päivänä osuus on yli 40 prosenttia.

Vuosikymmenet ovat merkinneet suuria muutoksia. Suomi on liittynyt Euroopan unionin jäseneksi. EU on laajentunut. Suuri osa maanosastamme on muodostunut uudeksi sisämarkkina-alueeksi. Viennin merkitys on noussut ja sen rakenne on monipuolistunut. Palvelukauppa on lisääntynyt merkittävästi. Yhä useammat yritykset myyvät tuotteita tai palveluita toisille yrityksille, minkä vuoksi ne eivät tule tavalliselle kuluttajalle tutuksi. Tällaisia ”tuntemattomia suuruuksia” ovat myös monet presidentin kansainvälistymispalkinnon saajista. Haluan varmuuden vuoksi sanoa, ettei suuren julkisuuden tarvitsekaan olla mikään itseisarvo vaan oikea näkyvyys merkitsevässä ympäristössä. Tätä asiaa kannattanee miettiä iltapäivän seminaarissa eri näkökulmilta.

Kansainvälistyminen on monella tavoin muuttanut muotoaan. Tavaroiden ja tuotteiden viennin ohella yhä useampi suomalainen yritys on lisännyt kansainvälisten kumppanien kanssa tehtävää yhteistyötä tutkimus- ja tuotekehityksessä sekä tehnyt investointeja ulkomaille. Suomi on myös entistä enemmän erilaisten palvelujen viejä maailmalle; tästä tänään palkittavat yritykset ovat hyviä esimerkkejä.

Aikaisemmin kansainvälisyys oli suurten yritysten tavoite. Tänään nimenomaan erityisosaajien on ajateltava kansainvälisyyttä sekä myynnin että muun yhteistoiminnan kannalta heti alusta alkaen. Tämä saattaa olla erittäin kova haaste yrittäjälle, joka itse tuotantoidean kehittämisen lisäksi voi joutua varsin lyhyessä ajassa oppimaan yrittämisen sekä täällä kotimaassa että kansainvälisillä markkinoilla.

Suomi on monessa suhteessa hyötynyt globalisaatiosta. Kansainvälisen kaupan esteiden purkamisen myötä olemme voineet lisätä kauppaa ja muita taloudellisia suhteita eri puolille maailmaa. Menestyksen jatkuminen ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Viime kuukausien aikana maailmantaloudessa on lisääntynyt, epävarmuus, joka herättää huolestuneisuutta myös Suomessa.

Uskon kuitenkin, että suhdannevaihteluista ja kovasta kilpailusta huolimatta suomalaisilla yrityksillä on edelleen hyvät edellytykset menestyä. Tämä edellyttää kykyä reagoida markkinoiden nopeisiin muutoksiin, mutta myös pitkäjänteisyyttä ja vastuullista liiketoimintaa. Monet yritykset ovat viime vuosina ottaneet entistä aktiivisemman roolin ympäristö- ja yhteiskuntavastuun kantamisessa. Näissä kysymyksissä suomalaisilla yrityksillä on ollut tähän asti hyvä maine niin kotimaassa kuin maailmallakin.

Toivon, että lyhytjänteisen voitontavoittelun sijaan vastuullisen yrittämisen ja pitkäjänteisen kannattavuuden periaatteista pidetään jatkossakin kiinni. Tähän rohkaisevat sekä kansainväliset sopimukset että omat kansallisetkin päätöksemme ja tätä tuntuvat edellyttävän kasvavassa määrin myös kuluttajat eri puolilla maailmaa. Ympäristökysymykset ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus vaikuttavat ostopäätöksiin sekä sijoittajasuhteisiin entistä enemmän.

Kansainväliset haasteet, kuten ilmastonmuutos ja energian kallistuminen, edellyttävät kansallisia ja kansainvälisiä toimia. Ympäristöystävällisillä ja energiatehokkailla tuotteilla tulee olemaan kasvavaa kysyntää. Panostukset tämän alan tuotekehittämiseen ja markkinointiin voivat olla avain menestykseen.

* * *

Tämän päivän juhlaseminaarissa on tilaisuus jatkaa keskustelua. Yhteistyö tämän aikakauden oppi. Myös liike-elämä ja julkinen sektori voivat tehdä yhdessä paljon taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Julkisen sektorin yhtenä tehtävänä on luoda liiketoiminnalle hyvä toimintaympäristö. Pohjoismaat ovat omalla esimerkillään osoittaneet, että oikeudenmukainen hyvinvointiyhteiskunta on vakaa, oikeudenmukainen ja turvallinen ympäristö ihmisille ja yrityksille.

Riittävät investoinnit koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat oleellisia tulevaisuutemme kannalta. Nuorten osaamisen lisäksi on tärkeää, että koulutuksessa kiinnitetään huomiota työelämässä jo olevien ihmisten tietojen ja taitojen jatkuvaan kehittämiseen. Elinikäinen oppiminen on asia, josta hyötyvät niin yritykset kuin työntekijätkin. Se lisää myös motivaatiota ja edistää työssä jaksamista.

On mielenkiintoista huomata, että osaaminen ja yhteistyö olivat myös vuonna 1968 ulkoministeri Ahti Karjalaisen puheen keskeisenä teemana, kun hän puhui ensimmäisten vientipalkintojen jakotilaisuudessa tässä samassa salissa. Hänen mukaansa kaikki vientikokemus oli saatava koko talouselämän käytettäväksi ja että vienti on yrityksen koko henkilökunnan yhteisponnistusten summa.

* * *

Yhteinen etumme on, että suomalainen työ menestyy maailmassa. Toivottavasti huomionosoitus kannustaa teitä ja koko henkilökuntaanne jatkamaan arvokasta työtänne ja kohtaamaan uusia haasteita. Olette myös rohkaiseva esimerkki toisille yrityksille hakeutua kansainvälisille markkinoille.

Haluan onnitella teitä ja koko henkilökuntaanne lämpimästi ja toivottaa parhainta menestystä myös jatkossa.