Suoraan sisältöön

Suomen tasavallan presidentti: Puheet ja haastattelut

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 31.8.2011

Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Mongolian presidentin Elbegdorjin isännöimillä juhlaillallisilla 31.8.2011

On suuri ilo ja kunnia olla ensimmäinen suomalainen presidentti, joka tekee virallisen vierailun Mongoliaan. Kiitän Teitä, presidentti Elbegdorj, tästä ainutlaatuisesta mahdollisuudesta vierailla maassanne. Te, herra presidentti, teitte aloitteen suhteidemme tiivistämiseksi ja vierailitte Suomessa viime syksynä. Nyt meillä on tilaisuus jatkaa keskustelujamme monista molempia maita kiinnostavista aiheista.

Maidemme väliset kontaktit ulottuvat paljon kauemmaksi historiaan kuin muutamaan viimeiseen vuoteen. Suhteille loi pohjan suomalainen kielitieteilijä ja tutkimusmatkailija Gustaf J. Ramstedt yli sata vuotta sitten. Hän teki vuosina 1898-1912 useita tutkimusretkiä Keski-Aasiaan ja Mongoliaan. Hänen kielitaitonsa ja syvällinen perehtyneisyytensä mongolin kieleen sai paikalliset kuulemma uskomaan, että hänessä mongolin sielu oli erehdyksessä joutunut suomalaiseen ruumiiseen. Me suomalaiset olemme voineet tutustua hänen kokemuksiinsa matkoista kirjoitettujen kirjojen kautta.

Maidemme välinen kanssakäyminen virallistettiin diplomaattisten suhteiden solmimisella lähes 50 vuotta sitten. Suomen ja Mongolian väliset suhteet ovat ottaneet aimo harppauksen eteenpäin viime vuosina. Suomea ja Mongoliaa todellakin yhdistävät monet muutkin asiat kuin saman raideleveyden omaava rautatie.

Erittäin kiinnostava on aluillaan oleva maidemme välinen yhteistyöhanke poronhoidon alalla. Olemme mielellämme tukenanne, jotta maanne pohjoisosissa elävä tsaatan-vähemmistökansa voi säilyttää perinteisen elinkeinonsa. Me Suomessa olemme halunneet vaalia alkuperäiskansamme saamelaisten oikeutta niin omaan kieleensä kuin perinteisiin elinkeinoihinsa.

Kaivossektori ja arvokkaat mineraalivaranne ovat Mongolian talouden perusta. Suomella on pitkät perinteet kaivosteollisuudessa. Erityisesti metalli- ja metallinjalostusteollisuudella on ollut merkittävä rooli Suomen talouskehityksessä 1950-luvulta lähtien. Suomessa on tämän johdosta kehittynyt alan huippuosaamista.

Suomen geologisen tutkimuskeskuksen ja Mongolian geologisen laboratorion välinen yhteistyö jatkuu jo kolmatta vuotta. Huomenna saankin mahdollisuuden osallistua uudistetun laboratorionne avajaisiin. Mongolian kaivossektorin kehitys ja geologian tutkimus on houkutellut mukaani kaivosalalla toimivien suomalaisyritysten lisäksi myös muita yrityksiä, joiden toivon löytävän tällä vierailulla yhteistyökumppaneita. Uskon, että suomalaisilla yrityksillä on paljon tarjottavaa Mongolialle monella eri sektorilla.

* * *

Mongolian rikkailla luonnonvaroilla on aivan erityisen suuri merkitys Mongolian tulevaisuuden ja hyvinvoinnin kehittymisen kannalta. Teidän, herra presidentti, ja Mongolian hallituksen prioriteettina on, että kaivosteollisuuden tuottama varallisuus ja hyvinvointi jakaantuisivat kaikkien kansalaisten ja koko yhteiskunnan hyödyksi.

Olen tyytyväinen, että tämän vierailun puitteissa meidän on mahdollista jatkaa keskusteluja demokraattisten valtioiden haasteista globalisaation aikana, jona oikeusvaltion kehittäminen ja hyvä hallinto ovat hyvin keskeisessä asemassa. Nämä periaatteet ovat perustana omalle järjestelmällemme eli pohjoismaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Olemme valmiita kertomaan omia kokemuksiamme ja tekemään yhteistyötä kanssanne näissä asioissa.

Mongolia toimii parhaillaan Community of Democracies - järjestön puheenjohtajana. On ilahduttavaa, että haluatte puheenjohtajuutenne aikana korostaa erityisesti demokratiakasvatusta, kansalaisyhteiskunnan kehitystä ja kokemusten vaihtoa muiden kehittyvien demokratioiden kanssa.

Maanne on aktiivisesti lisännyt kontaktejaan myös lähialueidenne ulkopuolelle. Olette olleet aloitteellisia Euroopan unionin suuntaan. Kumppanuus- ja yhteistyösopimusneuvottelut sujuivat vauhdikkaasti ja sopimus tullaan allekirjoittamaan vielä tänä syksynä. Sopimus lisää ja syventää Mongolian ja EU:n välistä yhteistyötä sekä muodostaa hyvän kehikon myös kahdenväliselle yhteistyölle.

Kansainvälisessä yhteistyössä ja Yhdistyneissä kansakunnissa Mongolia on tullut tunnetuksi erityisesti taistelusta ilmastonmuutosta vastaan sekä aktiivisesta osallistumisesta rauhanturvaamiseen maailman kriisipesäkkeissä. Nämä ovat myös Suomelle tärkeitä teemoja.

Yhteisenä globaalina haasteenamme on kestävän kehityksen toteuttaminen. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta välttämätön planeettamme tulevaisuuden kannalta. Teema on itselleni erittäin ajankohtainen YK:n pääsihteerin asettaman kestävän kehityksen paneelin rinnakkaispuheenjohtajuuden vuoksi. Lyhyesti sanottuna paneelin tehtävänä on laatia malli taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävästä ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesta kehityksestä. Toivon, että Mongolia ja Suomi voivat tehdä yhteistyötä tämän päämäärän toteutumiseksi.

* * *

Tämä vuosi on Mongolialle merkittävä juhlavuosi. Valtakunnan perustamisesta on kulunut 2200 vuotta, Mongolia on ollut itsenäinen valtio 90 vuotta ja Yhdistyneiden kansakuntien jäsenenä 50 vuotta.

Olen tyytyväinen, että saan olla mukana rakentamassa maidemme välistä tiiviimpää kumppanuutta. Haluan kiittää Teitä, presidentti Elbegdorj, ja puolisoanne sekä kaikkia vierailun toteuttamiseen osallistuneita vieraanvaraisuudestanne. Toivotan Teille ja Mongolian kansalle menestystä tulevaisuudessa.
 

Tulosta
Bookmark and Share
Tämä dokumentti

Päivitetty 31.8.2011

© 2012 Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi