Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe 4. Pohjoisen tutkimusfoorumin avajaisissa Oulussa 5.10.2006

(puheen kieli englanti)

Minulla on suuri ilo olla täällä Oulussa tämän Pohjoisen tutkimusfoorumin neljännen avoimen kokouksen avajaisissa. Olen erityisen iloinen siitä, että foorumiin osallistuu sen perustamisesta aloitteen tehnyt Islannin presidentti, tohtori Ólafur Grimsson.

Pohjoisesta tutkimusfoorumista on tullut tärkeä pohjoisen mahdollisuuksia ja ongelmia käsittelevä keskusteluareena. Pohjoisen ja napa-alueen asukkaita ja alueita kohtaavat tänä päivänä nopeat yhteiskunnalliset ja ympäristömuutokset sekä globalisaation haasteet. Tarvitsemme tällaisia tapaamisia syventääksemme ymmärrystämme pohjoista koskevista kysymyksistä ja etsiäksemme keinoja vastata yhteisiin haasteisiin.

Tarkasteltaessa maapalloa pohjoisnavan perspektiivistä on selvää, että pohjoiset alueet muodostavat luonnollisen yhteistyöalueen. Pohjoisen kansoille, kuten saamelaisille, rajojen yli ulottuvat yhteydet ovat luonnollisia. Alueen ihmisiä yhdistävät monet kulttuuriset ja kielelliset siteet sekä perinteet. He ovat oppineet elämään hyvin vaativissa ympäristöoloissa ja heitä yhdistää kunnioitus luontoa kohtaan. Nämä yhdyssiteet ovat varmasti edistäneet monia yhteistyömuotoja pohjoisilla alueilla.

Suomen karttaa katsottaessa tämän kokouksen pitopaikka, Oulun kaupunki, sijaitsee suurin piirtein puolessa välissä Suomea. Lähes kolmannes Suomen pinta-alasta on napapiirin yläpuolella. Ei olekaan yllättävää, että olemme erittäin sitoutuneita toimimaan pohjoisten alueiden ja kansojen, heidän elinolosuhteidensa sekä haavoittuvaisen ympäristön hyväksi. Täällä pohjoisessa on Pohjoismaiden kesken pitkä läheisen yhteistyön ja rajojen yli ulottuvien yhteyksien perinne. 1990-luvulta lähtien alueen yhteistyö on kehittynyt valtavasti ja siihen kuuluu nykyisin myös Venäjän federaatio. Yhteistyön tärkeitä merkkipaaluja ovat Barentsin euroarktisen neuvoston perustaminen vuonna 1993 ja Arktisen neuvoston perustaminen vuonna 1996. Jälkimmäiseen kuuluvat myös Kanada ja Yhdysvallat.

* * *

Suomi esitti aloitteen Pohjoisesta ulottuvuudesta pian Euroopan unioniin liittymisensä jälkeen. Me halusimme kiinnittää koko EU:n huomiota pohjoisen Euroopan - Itämeren, Luoteis-Venäjän ja arktisten alueiden - haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Aloitteemme päätarkoituksena oli yhteistyön lisääminen ja vakauden, hyvinvoinnin sekä kestävän kehityksen vahvistaminen Pohjois-Euroopassa ja siten koko Euroopan unionin sekä sen naapurialueiden turvallisuuden ja kehityksen edistäminen.

Pohjoisesta ulottuvuudesta tuli osa EU-politiikkaa vuonna 1999. Siitä lähtien Pohjoinen ulottuvuus on kehittynyt hyvin ja käytännön toimia on toteutettu etenkin ympäristöasioiden, kansanterveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin aloilla. Pyrimme myös etenemään liikenne- ja logistiikkasektoreilla.

Pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa uudistetaan parhaillaan perusteellisesti ja se on yksi Suomen EU-puheenjohtajuuden prioriteetteja tänä syksynä. Uskomme, että tehostettu alueellinen yhteistyö hyödyttää paitsi kyseistä aluetta myös Eurooppaa ja koko kansainvälistä yhteisöä. Tämä pitää erityisen hyvin paikkansa, kun puhutaan sellaisista aiheista kuin tarttuvat taudit, arktinen ympäristö ja ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset, tutkimusyhteistyö sekä kauppasuhteet.

Uudistunut Pohjoinen ulottuvuus tullaan muuttamaan yhteiseksi politiikaksi, jossa ovat mukana Euroopan unioni, kumppanimaat Islanti, Norja ja Venäjä sekä tarkkailijamaat Kanada ja Yhdysvallat. Tämä tarkoittaa sitä, että EU ja kaikki alueen kumppanimaat tulevat yhdessä hyväksymään uudistetun politiikan tavoitteet ja mekanismit. Pohjoista ulottavuutta tullaan myös käyttämään EU:n ja Venäjän välisen yhteistyön alueellisena osana. Toivon, että tämän politiikan uudistaminen vahvistaa kaikkien kumppanien sitoutumista ja vauhdittaa siten käytännön yhteystyötä useilla aloilla.

* * *

Pohjoisen alueellisilla neuvostoilla on tärkeä merkitys Pohjoisen ulottuvuuden yhteistyössä. Arktinen neuvosto on edelläkävijä napa-alueiden välisessä yhteistyössä ja se on käsitellyt esimerkiksi ympäristöasioita, muun muassa ilmastonmuutosta.

Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen haaste, joka on erityisen tärkeä pohjoisen talouksille ja yhteisöille. Arktinen ilmastonmuutostutkimusohjelma (ACIA) on ollut herätys todellisuuteen. ACIA:n sekä muiden viimeaikaisten tutkimusten tulokset näyttävät osoittavan, että ilmastonmuutos etenee nopeammin ja sen vaikutukset arktiseen alueeseen ovat vakavampia kuin aiemmin on uskottu. Tulokset osoittavat, että arktisen ja globaalin ilmastojärjestelmien välillä on vahvoja takaisinkytkentöjä. Napaseudun alueen jääpeitteen ja jäätiköiden sulamisella voisi olla katastrofaalisia maailmanlaajuisia seuraamuksia. Ilmastonmuutoksen alueelliset vaikutukset ekosysteemeihin ja alkuperäiskansojen toimeentuloon ovat jo nähtävissä.

Erityisiä haasteita napa-alueelle ovat ankarat ympäristöolosuhteet, luonnonvarojen saavuttamiseen liittyvät vaikeudet ja harvaanasutut alueet. Viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana tieto- ja viestintäteknologiat ovat kuitenkin auttaneet nopeuttamaan kehitystä esimerkiksi telelääketieteen, innovatiivisten opetusmetodien (mukaan lukien etäopiskelun) ja energia- ja kuljetustekniikan keinoilla. Tekninen kehitys voi myös tukea alkuperäiskielten käyttämistä.

Arktinen neuvosto toteuttaa lisääntyneeseen laivaliikenteeseen liittyen arktisen merenkulun vaikutusten ja riskien arviointihanketta (AMSA) aikavälillä 2005–2008. Päätavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, kuinka merenkulku tulee kehittymään tulevaisuudessa ja mitä vaikutuksia kasvavalla toiminnalla on arktisen alueen ympäristöön, talouksiin ja yhteisöihin. Meidän täytyy ottaa tämänkaltaiset tutkimukset vakavasti ja varmistaa, että kunnioitamme kestävän kehityksen tavoitetta suunnitellessamme tulevia merenkulkuun liittyviä toimia pohjoisessa.

Osana tätä Pohjoisen tutkimusfoorumin kokousta on huomenna järjestettävä ”Town Hall Meeting” -erityisistunto, joka keskittyy arktisten alueiden inhimillistä kehitystä koskevan raportin (2004) ja arktisen ilmastonmuutostutkimusohjelman (2004–2005) tuloksiin ja niiden esille nostamiin kysymyksiin. On tärkeää, että näiden kahden tärkeän tutkimusten tulokset välitetään yleisölle, kaikille keskeisille toimijoille sekä päätöksentekijöille. Jatkuvaa valppautta tarvitaan näiden kysymysten suhteen.

* * *

Barents-yhteistyö on merkittävä osa Suomen kansainvälistä yhteistyötä. Suomi toimii Barentsin Euro-arktisen neuvoston puheenjohtajana syksyyn 2007 asti. Kestävän alueellisen kehityksen tukemiseksi olemme panostaneet kaikkien keskeisten kumppaneiden välisen vuoropuhelun ja yhteistyön vahvistamiseen etenkin taloudellisilla, sosiaalisilla ja ympäristöön liittyvillä aloilla. Jotta tässä tavoitteessa onnistuttaisiin, tulee Barents-yhteistyön pohjautua alueiden, kansalaisyhteiskunnan, kansalaisjärjestöjen sekä alueen asukkaiden ja alkuperäisväestön aktiiviseen osallistumiseen. Tiede, koulutus ja tutkimus ovat tärkeitä alakohtaisia yhteistyöaloja Barents-yhteistyön puitteissa. Tässä suhteessa pohjoisten yliopistojen rooli on keskeinen, ja niiden toiminta on saanut laajaa kansallista ja kansainvälistä tunnustusta.

Barentsin alueella on runsaasti luonnonvaroja mukaan lukien merkittävän osan maailman potentiaalisista öljy- ja kaasuvaroista, ja siitä on tullut suurten taloudellisten odotusten alue. Tiede ja teknologia voivat tarjota keinoja hyödyntää näiden varojen käyttöä kestävällä tavalla arktisilla alueilla, jotka olivat aikaisemmin saavuttamattomissa. Meillä tulee myös todella ottaa huomioon ympäristölliset näkökulmat ja hyväksyä, etteivät energiavarat ole rajattomia. Meidän täytyy toimia yhdessä ilmastonmuutoksen torjumiseksi päästöjä vähentämällä, säästämällä energiaa, kehittämällä puhtaampia teknologioita sekä edistämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä.

* * *

Päättäjien ja tutkijoiden välinen vuoropuhelu tämän päivän globalisoituneessa maailmassa on äärimmäisen tärkeää. Tieteellinen tutkimus voi auttaa meitä avaamaan silmämme tulevaisuuden haasteille ja saada meidät toimimaan. Tämän vuoropuhelun globaalit ja alueelliset näkökulmat täydentävät ja rikastuttavat toisiaan. Pohjoinen tutkimusfoorumi on arvokas areena pohjoisia aiheita koskevien näkemysten ja kokemusten vaihtamiseen.

Suomi on sitoutunut ja aktiivinen kumppani pohjoisissa kysymyksissä Pohjoismaana, EU-maana, alueellisten neuvostojen jäsenenä ja naapurimaana. Olen iloinen voidessani todeta, että tässä foorumissa kaikki nämä Suomen eri roolit ovat vuorovaikutuksessa keskenään.

Haluan kiittää tämän tilaisuuden järjestäjiä ja toivottaa kaikille tämän neljännen Pohjoisen tutkimusfoorumin avoimeen kokoukseen osallistujille mielenkiintoisia ja antoisia keskusteluja sekä vilkasta mielipiteenvaihtoa.