Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Harranin yliopistossa Sanliurfassa Turkissa 30.3.2011

(muutosvarauksin)

Olen iloinen, että viralliseen Turkin vierailuuni sisältyy käynti täällä Sanliurfassa ja yliopistossanne. Sanliurfalla on pitkä ja rikas historia. Jo vuosisatoja sitten lännen ja idän kauppareitit kohtasivat täällä. Maakuntanne on edelleen eri kansojen, kulttuurien ja uskontojen kohtaamispaikka. Voitte syystä olla ylpeitä siitä, että Harranin yliopiston perinteet pohjaavat tällä alueella toimineeseen, yhteen maailman vanhimmista yliopistoista.

Täältä katsoen Suomi saattaa näyttää olevan kaukana pohjoisessa. Maitamme ja kansojamme yhdistävät kuitenkin monet asiat. Ihmisten välinen ystävyys on aitoa. Maidemme väliset suhteet ovat erinomaiset. Kauppavaihtommekin on lähtenyt talouslaman jälkeen kasvuun ja monet suomalaiset yritykset ovat vahvasti läsnä Turkissa.

Eri alojen toimijat – kuten metsä- ja opetusalan, kulttuurin ja median edustajat – ovat luoneet tiiviit yhteydet keskenään. Olen ilokseni kuullut, että myös Sanliurfan kaupungin johto ja Harranin yliopiston rehtori ovat vierailleet Suomessa tutustumassa muun muassa Suomen innovaatiojärjestelmiin ja teknologiakeskusten toimintaan.

* * *

Suomi ja muut neljä Pohjoismaata tunnetaan maailmalla korkeasta elintasostaan, hyvinvoinnista sekä tasa-arvosta. Pohjoismainen hyvinvointi yhteiskuntamalli on tosiaan osoittanut vahvuutensa myös monissa kansainvälisessä vertailuissa – olipa kyse taloudesta, ympäristön tilasta tai sosiaalisesta tasa-arvosta.

Suomi on menestynyt hyvin kansainvälisissä koulutusvertailuissa – kuten OECD-maiden välisissä Pisa-tutkimuksissa. Suomen koulutusjärjestelmä tarjoaa kaikille lapsille ja nuorille yhtäläiset oppimismahdollisuudet sukupuolesta, sosiaalisesta asemasta tai asuinpaikasta riippumatta. Koulutus on maksuton.

Naisilla ja miehillä on myös yhtäläinen mahdollisuus päästä korkeakoulu- ja yliopistotason koulutukseen. Omat kouluarvosanat ja menestyminen pääsykokeissa ovat ratkaisevia. Nykyään yli puolet yliopisto-opiskelijoista on naisia.

Suomessa myös naiset ovat päässeet vastuullisiin tehtäviin politiikassa ja julkisella sektorilla. Tällä hetkellä presidentin lisäksi pääministeri ja yli puolet hallituksen ministereistä on naisia. Suomessa järjestetään eduskuntavaalit nyt huhtikuussa. Vaalien jälkeen muodostetaan uusi hallitus ja henkilövaihdoksia tapahtuu. Naisia nähdään varmasti keskeisissä tehtävissä edelleenkin – näin uskon.

Myös työelämässä on kunnioitettava tasa-arvoa. Laki kieltää syrjimästä muun muassa poliittisen mielipiteen, rodun, uskonnon tai sukupuolenkaan perusteella. Erilaisin keinoin on pyritty myös helpottamaan työ- ja perhe-elämän yhteensovitusta. Käytännössä tasa-arvon eteen joudutaan vielä ponnistelemaan. Naisia alkaa vasta nyt olla useamman pörssiyhtiön hallituksissa tai johtotehtävissä.

Suomessa elinikäiselle oppimiselle on annettu erityinen arvo, sillä maailma muuttuu niin nopeasti. Ilman hyvin koulutettua työvoimaa Suomen elinkeinoelämä ei ole kilpailukykyinen eikä julkinen sektori pysty tuottamaan laadukkaasti ja tehokkaasti palveluitaan. Koulutus ja ihmisten osaamisen tukeminen on tärkeä keino yhteiskunnalle vastata talouden muutoksiin ja globalisaation haasteisiin.

Ja koulutuksella ja perustutkimuksella on myös ratkaiseva merkitys innovaatioiden ja uusien teollisuusalojen syntymisessä.

Te, hyvät opiskelijat, olette oman elämänne, mutta myös maanne ja jopa Euroopan tulevaisuuden rakentajia. Erilaiset vaihto-ohjelmat – kuten Erasmus, Sokrates ja Comenius – antavat tuhansille nuorille mahdollisuuden opiskella ulkomailla ja tutustua uusiin maihin, ihmisiin ja kulttuureihin. Opiskelijavaihto myös Turkin ja Suomen välillä on vilkasta, mikä on hyvä asia.

* * *

Turkki hyväksyttiin virallisesti Euroopan unionin hakijamaaksi vuonna 1999 Suomen EU:n puheenjohtajuuskaudella. Muistan hyvin osin vähän dramaattisetkin kokousvaiheet, koska olin itse maani ulkoministeri. Jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa aloitettiin 2005.

Siitä on pitkä aika. Näinä vuosina taloudellinen integraatiokin on edennyt hyvin. Turkin ulkomaankaupasta 40 prosenttia suuntautuu Euroopan unioniin ja Turkkiin tehdyistä suorista ulkomaisista investoinneista 80 prosenttia tulee EU:sta. EU:n ja Turkin suhteet ovat muutoinkin monipuoliset ja vahvat

Unioni tukee konkreettisesti Turkin EU-jäsenyysvalmisteluita ja tuki kasvaa vuosittain. Tänä vuonna käynnissä on yli tuhat hanketta, jotka ovat arvoltaan noin 780 miljoonaa euroa. Täällä Sanliurfassa on EU- rahoituksella tuettu esimerkiksi puhtaan juomaveden saatavuutta.

Suomi liittyi Euroopan unioniin 1995, jolloin jäseniä oli kaksitoista. Tänään unioni on 27 valtion yhteisö. Laajempi unioni ja yhteistyön syventyminen ovat vahvistaneet Euroopan vakautta sekä lisänneet EU:n poliittista ja taloudellista painoarvoa – myös maailmanlaajuisesti.

Euroopan unioni ei ole vain valtioiden välinen unioni vaan tarkoituksena on myös vahvistaa EU:n kansalaisten oikeuksia. Ensisijaisesti tämä tapahtuu jäsenvaltioiden demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kehittämisellä. Lisäksi unionin kansalaisilla on oikeus kannella eurooppalaiselle oikeusasiamiehelle, jos he ovat tyytymättömiä unionin hallinnon toimintaan. Euroopan neuvoston jäsenenä Turkki on jo tottunut tämäntyyppiseen järjestelmään.

EU:ssa on lähes 500 miljoonaa asukasta, se kattaa maailmankaupasta noin viidenneksen ja on maailman suurin humanitaarisen ja kehitysavun antaja. Vahva unioni pystyy entistä paremmin vastaamaan myös globaaleihin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen, talous-, energia- ja ruokakriiseihin sekä köyhyyden vähentämiseen.

Suomi kannattaa EU:n laajentumista – mutta edellyttää, että kaikki jäseneksi haluavat todella täyttävät jäsenyyskriteerit. Suomi on Turkin EU-jäsenyystavoitteen voimakas tukija.

Tie EU-jäsenyyteen ei ole suoraviivainen eikä siihen ole oikopolkua. Jäsenyyden valmistelu ja itse jäsenyyskin edellyttää merkittävien uudistusten toteuttamista. Prosessi voi ajoittain tuntua raskaalta. On kuitenkin hyvä muistaa, että uudistukset tehdään oman maan ja omien kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

* * *

Viimeaikaiset tapahtumat Välimeren eteläpuolella ovat osoitus siitä, että demokratian puutteet, sosiaalinen epätasa-arvoisuus ja työttömyys voivat johtaa ennalta arvaamattomiin tapahtumiin. Me Suomessa olemme toivoneet, että yhteiskuntien muutosprosessit sujuisivat väkivallattomasti ja demokraattisten prosessien kautta.

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto päätti, että Libyan tilanteeseen oli reagoitava erityisesti siviilien suojelemiseksi ja humanitäärisen avun perille saamiseksi. YK:n turvallisuusneuvoston näin voimakas päätöslauselma oli mahdollista, koska päätöksellä oli alueen tuki. YK:n, Arabiliiton, Afrikan unionin, EU:n ja muun kansainvälisen yhteisön yhteistyön on oltava tulevaisuudessakin tiivistä.

Suomi on tyytyväinen, että YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi Libyaa koskevan päätöslauselman. Turkin tavoin mekin toivomme, että siirrymme pian tilanteen rauhanomaiseen ratkaisuun. Turkki on Välimeren ja Lähi-idän alueella keskeinen toimija ja maanne rooli alueen myönteisessä kehityksessä on tärkeä.

* * *

Elämme globalisoituvassa maailmassa, jossa maat ja alueet ovat enenevässä määrin toisistaan riippuvaisia. Ilmastonmuutos, terrorismi, ihmiskauppa tai tarttuvat taudit eivät tunne rajoja. Yhteisiin haasteisiin voidaan tehokkaasti vastata vain vahvalla kansainvälisellä yhteistoiminnalla.

Kestävä kehityksen takaaminen on yksi meidän aikamme suurimmista tehtävistä tulevien sukupolvien hyväksi. Ajatus kolmiyhteydestä – talouskasvusta, joka on sosiaalisesti oikeudenmukaisesti jakautuva ja joka mahtuu ympäristön asettamiin rajoihin – hyväksyttiin jo niin kutsutussa Brundtlandtin komissiossa yli 20 vuotta sitten. Kestävän kehityksen käsitettä ei siis tarvitse määritellä uudelleen. Vaikeudet ovat jälleen kerran tavoitteiden toteuttamisessa. Työ kuitenkin jatkuu monella eri tavoin.

Olen parhaillaan rinnakkaispuheenjohtajana YK:n pääsihteerin asettamassa kestävän kehityksen paneelissa yhdessä Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuman kanssa. Teidän varapääministerinne Ali Babacan on jäsenenä tässä paneelissa.

* * *

Kiitän kiinnostuksestanne ja olen valmis vastaamaan kysymyksiinne. Sallikaa minun kuitenkin jo nyt toivottaa Harranin yliopistolle sekä teille opettajille ja opiskelijoille mitä parhainta menestystä!