Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Hampurin Übersee-klubilla: "Yhteinen Itämeren alueemme – tulevaisuuden haasteita" 8.5.2008

Hampuri on aina ollut tärkeä keskus Itämeren alueen maille, ja Suomella ja vapaa- ja hansakaupunki Hampurilla on aina ollut paljon yhteyksiä. Niinpä olenkin todella mielelläni tänä iltana puhumassa täällä perinteikkään Übersee-klubin juhlaillallisella. Übersee-klubi on vuosikymmenien aikana muodostunut tärkeäksi hampurilaiseksi instituutioksi, jota arvostetaan laajalti myös Saksan rajojen ulkopuolella. Voi hyvin sanoa, että myös Suomelle on muodostunut Übersee-klubi -perinne. Olen jo kolmas suomalainen presidentti, joka puhuu klubillanne. Kaksi edellistä olivat presidentti Urho Kekkonen vuonna 1979 ja presidentti Martti Ahtisaari vuonna 1998.

Annamme arvoa sille, että Suomi on huomenna avattavan 819. Hampurin satamafestivaalin kumppanimaa. Hampurin sataman kasvuluvut ovat huikeat, ja myönteinen kehitys jatkuu yhä maailmankaupan kasvun myötä. Suomi on neljänneksi suurin asiakas Hampurin konttisatamassa. On selvää, että Hampurin sataman kehitys on tärkeä asia myös suomalaisille. Hyvä esimerkki tästä on tässä samassa salissa tänään pidetty suomalais-saksalainen satamalogistiikka-foorumi, jolla esittäytyi kolmisenkymmentä satamaa ja yritystä Suomesta.

Tulevina päivinä voitte nähdä ja kokea eri puolilla Hampuria mielenkiintoisia suomalaistapahtumia. Hampurin vuosittainen satamafestivaali on hieno perinne. Uskon, että se on omalta osaltaan lisäämässä yhteisymmärrystä ja yhteistyötä Itämeren alueellamme.

* * *

Vuoden lehtikuvaksi Suomessa valittiin kuva, jossa Itämerta kyntävä yksinäinen purjelaiva jättää vihreään sinileväkukintapuuroon selvästi erottuvan sinisen vanan - surullinen todistus Itämeren huolestuttavasta tilasta.

Tämä yhteinen meremme on lähes suljettu, matala ja kylmä murtovesiallas. Sen tilaan vaikuttavat valuma-alueella tapahtuvat muutokset, ennen kaikkea ihmisten toimet. Meri on rehevöitynyt ja saastunut noin 50 vuodessa kun päästökuormitukset ovat moninkertaistuneet.

Rehevöitymiseen voidaan vaikuttaa yhdyskuntien, maatalouden, liikenteen ja teollisuuden aiheuttaman ravinnekuormituksen tehokkaalla vähentämisellä. Ravinnekuormituksen vähentämisessä on saavutettu merkittäviä tuloksia, mutta meressä muutokset parempaan tapahtuvat viiveellä. Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet ovat Itämeressä monista suojelutoimenpiteistä huolimatta edelleen moninkertaisia valtameriin verrattuna.

Itämeren suojelukomission Helcomin viime vuonna Krakovassa hyväksymä toimintaohjelma on hyvä esimerkki alueen maiden tahdosta pelastaa Itämeri. Meidän tulee kaikin tavoin tukea toimintaohjelman toteuttamista. Minä jopa ehdottaisin toimeenpanon nopeuttamista, koska luonto ei odota! Mitä pidemmälle lykkäämme suojelutoimenpiteitä, sitä vaikeampi ja kalliimpi niitä on toteuttaa. Myönteisiä merkkejä on jo havaittavissa ja yhtäältä on kannustavaa nähdä, minkälaisia edistysaskeleita on jo nyt otettu muun muassa Pietarissa ja Puolassa.

Meri yhdistää maita ja kansoja. Olennainen osa tätä yhteistyötä on turvallinen ja hyvin toimiva merenkulku. Suomen ulkomaankaupasta yli 80 prosenttia kulkee Itämeren kautta. Myös Suomenlahden pohjukan satamiaan laajentavalle Venäjälle Itämeren merkitys kuljetusväylänä on kasvanut. Merkittävä osa Venäjän ulkomaankaupasta kulkee Itämeren kautta.

Venäjän ulkomaankaupan kasvu on erityisen suurta öljyn ja kemianteollisuuden tuotteiden osalta. Suomenlahden kautta kuljetettiin vuonna 1995 noin 20 miljoonaa tonnia öljyä. Vuonna 2006 määrä oli jo 140 miljoonaa tonnia ja on arvioitu, että vuonna 2015 öljykuljetusten määrä olisi jopa 240 miljoonaa tonnia.

Hampurissa ymmärretään hyvin Itämeren merkitys nimenomaan tärkeänä kuljetusväylänä. Lisääntyvän liikenteen myötä onnettomuusriski kasvaa. Kaikkien maiden intressissä on meriturvallisuuden parantaminen.

Meriturvallisuuden parantaminen vaatii tehostettuja toimia ja yhteisiä ponnisteluja. Hyvä keino olisi muun muassa koko Itämeren kattavan meritilannekuvan muodostaminen. Tällöin kaikkien rantavaltioiden viranomaisilla olisi tiedot koko Itämeren meriliikenteestä ja laivojen liikkeitä voitaisiin ohjata ja tarkkailla koko ajan. Yksi mahdollisuus olisi öljy- ja kemikaalitankkereiden pakkoluotsaus koko Itämeren alueella. Lisäksi laivojen voitaisiin edellyttää täyttävän määrätyt tekniset standardit ja laivojen miehistöjen osaamiselle voitaisiin asettaa ehtoja. Merikarttojen ja navigointijärjestelmien kehittäminen on niin ikään aina ajankohtaista.

Mahdollisten vahinkojen varalta myös Itämeren alueen pelastusyhteistyötä pitäisi kehittää. Esimerkiksi öljyntorjunta-aluksista ja materiaalista on huutava pula koko Itämeren alueella.

Alueen maiden on myös vakavasti ja ennakkoluulottomasti pohdittava vaihtoehtoisten kuljetusreittien ja kuljetustapojen käyttöönottoa. Toki näihin liittyy omat logistiset haasteensa ja omat haittavaikutuksensa ympäristölle. Helppoja ratkaisuja ei ole.

Kaikki edellä mainitsemani toimenpiteet edellyttävät kaikkien alueen maiden yhteistyötä, eikä yhteisymmärryksen löytyminen välttämättä ole helppoa. Olemme kuitenkin jo hyvällä tiellä. Meri ei kuitenkaan odota, toimenpiteisiin pitää ryhtyä viivyttelemättä.

Tuloksiakin on saavutettu. Suomenlahdella jo vuodesta 2004 käytössä olevasta Suomen, Venäjän ja Viron yhteisestä meriliikenteen seurantajärjestelmästä (Gulf of Finland Reporting System, GOFREP) on saatu hyviä kokemuksia ja järjestelmän kehittämistä jatketaan. Tässä järjestelmässä Suomenlahdelle tulevat laivat ilmoittautuvat järjestelmään ja saavat tietoja alueen laivaliikenteestä. Järjestelmän laajentaminen koko Itämerelle lisäisi merenkulun turvallisuutta.

Itämerta koskevat Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n yleismaailmalliset määräykset. Itämeren maiden aloitteesta IMO on myöntänyt Itämerelle erityisen herkän merialueen virallisen aseman. Tätä saavutusta tulee hyödyntää Itämeren parhaaksi. Ponnistelujen tuloksena Suomenlahdella liikennöi vain kaksoisrunkoisia tankkereita. Yksirunkoiset alukset eivät saa liikennöidä alueella vuoden 2009 jälkeen.

Venäjältä Saksaan Greifswaldiin rakenteilla oleva kaasuputki Nord Stream on herättänyt hyvinkin erilaista keskustelua Itämeren rantavaltioissa. Suomessa näemme hankkeen keinona parantaa Euroopan energiaturvallisuutta. Putki on turvallinen tapa kuljettaa kaasua, mutta haluamme – ja lakimme myös edellyttävät - että hankkeeseen liittyvät ympäristötekijät selvitetään huolellisesti. Suomi tulee aikanaan tekemään päätökset merellisen talousalueensa hyödyntämislupien osalta ympäristönäkökohtien perusteella.

* * *

Itämeren rantavaltiot, merelliset naapurukset, ovat kautta aikojen tehneet yhteistyötä. Tunnemme toisemme ja olemme oppineet yhdessä käsittelemään asioita ja etsimään ratkaisuja pulmiin. Olemme myös järjestelmällisiä, ja varmasti siksikin Itämeren alueelle on vuosien mittaan kehittynyt runsas Itämeri-toimijoiden joukko, hallitusten ja viranomaisten välisistä aina kaupunkien, alueiden ja yksityisten muodostamiin järjestöihin, säätiöihin ja yhdistyksiin. Itämeren pelastaminen vaatii ennen kaikkea koherenttia toimintaa.

Euroopan unioni valmistelee parhaillaan omaa Itämeri-strategiaansa. Strategian on määrä valmistua vuonna 2009, jolloin Ruotsi toimii EU:n puheenjohtajamaana. Suomessa olemme kartoittaneet omia näkemyksiämme ja tarpeitamme myös EU:n Itämeri-strategiaa ajatellen. Meidän tavoitteenamme on puhdas Itämeri sekä taloudellisesti voimakas ja menestyvä Itämeren alue.

EU:n Itämeri-strategia on ensisijaisesti unionin sisäinen strategia, mutta konkreettisten tulosten saavuttamiseksi EU:n ulkopuoliset maat tulee kytkeä toimintaan mukaan.

Tämä pätee erityisesti Venäjään. Venäjä on keskeinen toimija Itämeren alueella, emmekä voi puhua todellisesta yhteistyöstä ilman Venäjän myötävaikutusta. Toki odotamme tässä yhteistyössä myös Venäjältä positiivista panosta. Itämeren alueen yhteistyössä on huomioitava myös Norja sekä muut meren valuma-alueen maat, kuten Valko-Venäjä.

Euroopan unionin pohjoisen ulottuvuuden politiikka tarjoaa meistä toimivan kehikon Itämeren alueella tehtävälle yhteistyölle. Erityisesti pohjoisen ulottuvuuden kumppanuudet ovat tuottaneet hyviä tuloksia ja niitä tulisi kehittää ja hyväksikäyttää jatkossakin. Tuloksekkaaksi osoittautuneen ympäristökumppanuuden ja sosiaali- ja terveyskumppanuuden rinnalle ollaan hahmottelemassa muun muassa uutta liikenne- ja logistiikkakumppanuutta.

* * *

Sekä Suomella että Saksalla on itämerellinen identiteetti. Täällä Hampurissa tiedetään hyvin, että Saksan panos Itämeri-yhteistyölle on erittäin tärkeää. Toivon omalta osaltani, että pohjoiset osavaltiot saavat liittohallituksen vakuutettua Itämeren tulevaisuuden turvaamisen tärkeydestä.

Suomi ja Saksa ovat läheisiä kumppaneita. Yhteistyömme on kaikilla aloilla laajaa ja tiivistä. Toivon, että voimme entisestään tiivistää yhteistyötämme Itämeren parhaaksi.