Presidentti Halonen suurlähettiläspäivillä: Ulkopolitiikkaa harjoitettava pitkäjänteisesti

Suomen ulkopolitiikan tulee jatkossakin perustua pitkäjänteiselle työlle ja yhteisesti sovittaville linjauksille, sanoi tasavallan presidentti Tarja Halonen Helsinkiin suurlähettiläspäiville kokoontuneille edustustojen päälliköille. Presidentti Halonen tapasi edustustojen päälliköitä Presidentinlinnassa tiistaina 26. elokuuta järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. ”Turvallisuus- ja puolustuspoliittiset selonteot eivät anna suoraa vastausta päivittäisen politiikan hoitoon, mutta niiden yhteisesti hyväksytyt periaatteet antavat perustan, jonka pohjalta toimimme ja otamme kantaa asioihin”, presidentti Halonen muistutti. Hänen mukaansa peruslinjaukset säilyvät ennallaan myös tulevassa selonteossa.

Presidentti Halonen puhui Suomen ulkomaanedustustojen päälliköille Presidentinlinnan Peilisalissa. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

”Ulkopolitiikkamme on jatkossakin vakautta edistävää. Harjoitamme tätä ulkopolitiikkaa niin kahdenvälisissä suhteissa kuin kansainvälisissä järjestöissä. Ulkopolitiikkamme pohjautuu arvoihin, korostamme muun muassa kansainvälisen oikeuden periaatteita ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen tärkeyttä.”

Toinen peruslinjaus on uskottavan sotilaallisen puolustuksen ylläpito. ”Olemme yksi harvoja Euroopan maita, joilla on kyky oman maansa sotilaalliseen puolustamiseen. Tästä emme luovu, vaan kehitämme puolustustamme edelleen. Sodankäynnin muutokset antavat aiheen miettiä puolustuksemme kehittämistapoja.”

Presidentti Halonen totesi, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa harjoitetaan jatkossakin laajan turvallisuuskäsityksen pohjalta. Laaja turvallisuuskäsitys käsittää perinteisten sotilaallisten ja poliittisten uhkien lisäksi myös niin sanottuja uusia uhkia, kuten ilmastonmuutos ja energiaturvallisuuteen liittyvät kysymykset.

Presidentti Halonen otti keskustelussa kantaa myös Georgian tilanteeseen. Hänen mukaansa Euroopassa tapahtuva sota, johon naapurimaamme osallistuu, on hätkähdyttävä ilmiö ja vakavan pohdinnan paikka.

”Etelä-Ossetian sota osoittaa selvästi, että niin sanotut jäätyneet konfliktit ovat hyvin tulenarkoja, niiden syyt ovat historiallisesti monimutkaisia ja niiden ratkaiseminen on erittäin tärkeätä, mutta vaikeata.”

Presidentti Halosen mukaan Suomen toiminta on keskittynyt Etyjin puheenjohtajamaana tulitauon aikaansaamiseen, humanitäärisen avun antamiseen, joukkojen vetäytymiseen varmistamiseen ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden korostamiseen. ”Onnistuimme tässä hyvin. Haluan tässäkin yhteydessä kiittää kaikkia, jotka ovat osallistuneet akuutin tilanteen hoitamiseen. Suomen kansallinen ulkopolitiikka tukee tavoitteitamme Etyjin puheenjohtajamaana. Kansallista politiikkaa harjoitamme myös puheenjohtajuutemme jälkeisenä aikana.”

Presidentti Halonen käsitteli puheenvuorossaan myös Euroopan unionin tulevia haasteita sekä globaaleja aiheita, kuten ilmastonmuutosta, ruokakriisiä ja energiaturvallisuutta.