Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Slovenian presidentin Janez Drnovšekin isännöimällä illallisella Brdon linnassa 11.10.2005

Puolisoni ja minä kiitämme teitä, herra presidentti, siitä, että olette kutsunut meidät Sloveniaan ja antaneet meille tilaisuuden vierailla kauniissa maassanne. Muistan lämmöllä viimevuotista Suomen-vierailuanne ja tuolloin käymiämme tuloksellisia keskusteluja. Teillä oli mukananne valtuuskunta, johon kuului Slovenian tieteen, tutkimuksen ja talouden edustajia. Vierailunne on jo poikinut monia hedelmällisiä sopimuksia, ja olen vakuuttunut, että maidemme väliset yhteydet lähivuosina edelleen tiivistyvät.

Meillä on varsin samankaltaiset käsitykset yhteiskunnasta, jossa elämme, Euroopasta, jota olemme rakentamassa, ja maailmasta, jota me kehitämme, ja Suomi onkin erilaisilla kansainvälisillä areenoilla usein saanut Sloveniasta samanmielisen kumppanin. Maantieteellisesti emme ole lähinaapureita, mutta maidemme historiassa on eräitä samankaltaisuuksia. Sijaintimme rajavyöhykkeen maina eturistiriitojen etulinjassa on aiheuttanut meille haasteellisia vaiheita. Nämä kokemukset yhdistävät meitä.

Idän ja Lännen välillä sijaitsevat maamme ovat saaneet vaikutteita erilaisista kulttuureista, mikä on ollut omiaan lisäämään meidän molempien kulttuurista monimuotoisuutta. Lieneekö vain sattumaa, mutta molemmissa maissa koulutuksen ja tiedon hankkimista pidetään suuressa arvossa. Molemmat maat ovat myös investoineet kirjastoverkkoihinsa, ja molemmissa maissa kirjastoista myös lainataan runsaasti.

Fuzinen linnassa avattiin tänään Tapio Wirkkala -näyttely, joka on osa maidemme välistä kulttuuriyhteistyötä. Tapio Wirkkala oli tunnettu suomalainen muotoilija, joka oli työllään luomassa suomalaisen muotoilun korkeaa kansainvälistä arvostusta. Lapin luonnon vaikutus tuntuu selvänä hänen tuotannossaan. Monet hänen suosituimmista malleistaan ovat edelleenkin tuotannossa ja vaikuttavat vuosien kuluttuakin edelleen hyvin moderneilta, hyvänä esimerkkinä Kantarelli-maljakko, jonka te, herra presidentti, saitte viime vuonna lahjaksi. Wirkkalalta tunnetaan hyvin myös Jäävuori-maljakko ja Ultima Thule -lasisto. Monille tutuin lienee luonnollisesti hänen Finlandia Vodka -pullonsa.

Slovenia on viime vuosina käynyt tavallisille suomalaisille tutummaksi. Matkailu kasvaa, tänne tullaan opiskelemaan lukukaudeksi pariksi, ja tiedossa on, että Sloveniaan tehdään entistä enemmän myös työ- ja liikematkoja.

Me teemme yhteistyötämme arkiselta ja varsin käytännölliseltä pohjalta. EU:n jäsenvaltioina me olemme yhdessä käsittelemässä unionin asialistalla olevia asioita. Sekä Sloveniassa että Suomessa pidetään tärkeänä kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen aktiivista osallistumista politiikan ja kannanottojen valmisteluun. Slovenia on ollut EU:n jäsenenä nyt puolitoista vuotta, ja maan suhtautuminen EU-asioihin on ollut rakentavaa.

Suomi hoitaa EU:n puheenjohtajuutta ensi vuoden jälkipuoliskolla, kerta on meille toinen. Hallintokoneistomme on tähän tehtävään yhtä valmistautunut ja innokas kuin ensimmäisellä kerralla vuonna 1999. Slovenialle EU-puheenjohtajuus tulee uusista jäsenmaista ensimmäisenä vuoden 2008 alkupuolella. Olen iloinen siitä, että kokemuksia ja taitotietoa on vaihdettu Suomen ja Slovenian viranomaisten välillä jo monissa yhteyksissä. Päätellen siitä päättäväisyydestä, jolla olemme nähneet Slovenian hoitavan kansainvälisiä velvoitteitaan, esimerkiksi parhaillaan meneillään olevaa ETYJ-puheenjohtajuuttaan, meillä on täysi syy odottaa EU-puheenjohtajuuskaudestakin onnistunutta. Olemme ihailleet maanne tehokkuutta ja sinnikkyyttä ETYJ-asioiden eteenpäin viemisessä.

Olemme niin ikään arvostaen panneet merkille sen sitoutuneisuuden ja omistautumisen, jolla Slovenia toimii Länsi-Balkanin tilanteen vakauttamiseksi. Slovenia on alueella merkittävä investoija ja alueen maiden ja EU:n lähentymisen herkeämätön tukija. Kuten viimevuotisella Suomen-vierailullanne sanoin, Slovenian esimerkki kannustaa Länsi-Balkanin maita jatkamaan tarpeellisia uudistuksia.

Herra presidentti, osallistuimme molemmat pari viikkoa sitten pidettyyn YK-huippukokoukseen. Tuloksia on viestimissä kommentoitu monin tavoin. Monet ovat olleet pettyneitä. Tuloksia olisi mielestäni kuitenkin tarkasteltava laajemmassa yhteydessä, vertaamatta niitä kaikkein suurimpiin odotuksiin. Kehitystyön suhteen tulokset olivat myönteisiä. Suomi olisi mielinyt nähdä suurempaa edistystä myös aseistariisunnassa ja aseiden leviämisen estämisessä. Suomi on kannattanut ja kannattaa edelleenkin YK:n perusteellista uudistamista.

Ihmisoikeuksien edistäminen on Suomelle hyvin tärkeä asia. YK-huippukokouksen päätös ihmisoikeusneuvoston perustamisesta on erinomainen. Todellisen edistyksen saavuttamiseksi ihmisoikeusasioissa olisi pidettävä huoli siitä, että naisia on tässä YK-elimessä ja kansainvälisillä foorumeilla yleensäkin riittävästi mukana. Tavoitteena on kaikkien ihmisten oikeuksien kunnioittaminen. Lisäksi on otettava huomioon, että naiset ovat maailmassa enemmistönä eivätkä suinkaan vähemmistönä. Tätä resurssia meillä ei ole varaa jättää huomiotta. Naisten oikeudet, naisiin kohdistuvan väkivallan torjuminen ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen ovat ihmisoikeuksien, kehityksen ja taloudellisen vaurauden edistämisen kannalta oleellisen tärkeitä asioita.

Herra presidentti, toivotan teille ja Slovenian kansalle kaikkea mahdollista menestystä ja vaurasta tulevaisuutta, samoin kuin onnea tulevalle EU-puheenjohtajakaudelle. Olen vakuuttunut siitä, että kahdenväliset yhteydet maidemme välillä lisääntyvät kaikilla aloilla ja lujittavat jo ennestäänkin hyviä suhteitamme.