Lasten elämän ja olosuhteiden parantaminen tulee olla keskeisellä sijalla köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnassa, sanoi tasavallan presidentti Tarja Halonen Kemin LumiLinnassa 18. helmikuuta 2010. Presidentti Halonen avasi Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden vieraillessaan maakuntamatkalla Kemissä ja Torniossa. Tasavallan presidentti toimii teemavuoden suojelijana.
Presidentti Halosen mukaan on vakava asia, jos lapsiperheiden köyhyys ja syrjäytyneisyys hyväksytään itsestäänselvyytenä. Lapset ovat ”kansakunnan tulevaisuus”, mutta he ovat omina itsenäänkin arvokkaita ihmisiä.”Erityisen huolestuttavaa on, että köyhyys kasvaa nopeimmin lapsiperheissä. Näiden joukossa se on kolminkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana”.
Työttömyys on sekä yksityisen ihmisen että yhteiskunnan voimavarojen tuhlaamista, presidentti korosti puheessaan. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen parhaita keinoja on pitää huolta työllisyydestä. ”Työ tarjoaa toimeentuloa. Se merkitsee monelle myös itsetuntoa, kumppanuutta ja kuulumista yhteisöön. Se antaa ihmiselle mahdollisuuden säälliseen elämään.”
Presidentti antoi kiitokset Kemin kaupungille sen päätöksistä nostaa lapset ja lapsiperheet sekä heidän palvelunsa etusijalle. ”Toivon sen olevan kannustava esimerkki muillekin sekä Suomessa että muualla EU:ssa”, hän sanoi.
Teemavuoden avausta seurasi kirpeässä -24 asteen pakkasessa tuhatkunta ihmistä. ”Halatkaa toisenne lämpimäksi”, presidentti kehotti puheensa lopuksi. Presidentti Halonen tutustui LumiLinnassa myös Näe Köyhyys-näyttelyyn sekä jakoi ”Pistä osattomuus paperille” – sarjakuvakilpailun palkinnot. Avajaisissa puhui myös sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä. Teemavuotta ja siihen liittyviä tapahtumia koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Maakuntamatka alkoi torstaina 18. helmikuuta, kun presidentti Halonen ja tohtori Arajärvi vierailivat Torniossa. Kaupungintalolla presidentti keskusteli Tornion ja Ruotsin Haaparannan edustajien kanssa rajanaapurusten kiinteästä yhteistyöstä. Tornio-Haaparanta rakentaa yhteistä keskustaa Rajatoria, jolla on vetovoimaa rajan molemmin puolin, sillä rajanylityksiä on vuosittain 14-15 miljoonaa.
Presidentti Halonen oli kiinnostunut eurooppalaisittainkin ainutlaatuisesta yhteistyöstä. Hänen mukaansa arktinen alue on nousemassa kansainvälisen kiinnostuksen kohteeksi laajemminkin. Tornion kaupunginjohtaja Raimo Ronkainen kertoi, että kaksoiskaupungissa konkreettista yhteistyötä on muun muassa palo- ja pelastustoimessa sekä urheilupaikkojen käytössä. Haasteita yhteistyölle asettaa kahden eri maan lainsäädäntö. Yhteistyötä kuvastaa Tornion ja Haaparannan yhteinen jääpallojoukkue, joka pelaa Ruotsin Elitseriesissä.
Torniosta presidentti Halonen siirtyi Kemiin, jossa hän lounasti Kemin kaupungin johdon kanssa Jänkälän juhlahuoneistolla. Aiheina olivat kaupungin taloudellinen tilanne ja tulevaisuuden näkymät.
Kemissä presidentti Halonen ja tohtori Arajärvi tutustuivat Meri-Lapin työhönvalmennus -säätiön toimintaan. Juuri kymmenen vuotta täyttänyt säätiö järjestää työtoimintaa ja kuntoutusta, kohderyhmänään muun muassa pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytymisuhan alla olevat nuoret. Toimitusjohtaja Hilkka Halonen kertoi, että pitkäaikaistyöttömyys on laskenut Kemissä, mutta nuorten työttömyys on haaste. Presidentti Halonen ja tohtori Arajärvi kiersivät säätiön tiloissa ja keskustelivat työpajalaisten kanssa.
Maakuntamatkan tiedotustilaisuudessa Kemin Digipoliksessa presidentti Halonen korosti, että kuntien ja valtion tulee tehdä hyvää yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa, jotta luontaisia työpaikkoja syntyisi myös yksityiselle sektorille - tasapaino on mietittävä jokaisessa kunnassa.
”Pohjois-Suomen itsetunto on kasvanut terveellä tavalla. Täällä on huomattu että maailma ei lopu Helsinkiin”, presidentti Halonen havainnoi muutosta. Pohjois-Suomessa tehdäänkin presidentin mukaan luontevaa yhteistyötä myös ulkomaille.