Tasavallan presidentti Tarja Halosen puheenvuoro Asem-ammattiyhdistyshuippukokouksessa 8.9.2006

(puheen kielenä englanti)

Minulla on ilo ja kunnia puhua tälle edustavalle ammattiyhdistysjoukolle Aasiasta ja Euroopasta. Ammattiyhdistystapaamisesta on jo muodostunut olennainen osa ASEM-huippukokouksia. Maailmanlaajuiset tuotantojärjestelmät ja jossain määrin myös maailmanlaajuiset työvoima- ja palvelumarkkinat korostavat kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä. Suomi tukeekin yhteistyötä Aasian ja Euroopan maiden välillä työhön ja työllisyyteen liittyvissä asioissa.

Suomella on perinteisesti ollut tiiviit ja hyvät suhteet Aasian maihin. Kahdenvälinen kauppamme ja muu kanssakäymisemme ovat kehittyneet erityisesti viime vuosina merkittävästi. Suomi on ollut EU:n jäsen vuodesta 1995. Jäsenyys on myös tuonut tärkeän uuden ulottuvuuden Aasia-suhteeseemme, ASEM-yhteistyön. Olemme osallistuneet kaikkiin ASEM-huippukokouksiin, ja nyt Suomella on erityinen kunnia isännöidä kaikkien aikojen suurinta ASEM-kokousta. Minulla on henkilökohtaisia muistoja jo Thaimaassa järjestetystä ensimmäisestä kokouksesta lähtien.

Tunnemme Euroopassa ja Aasiassa hyvin monet globalisaatioon liittyvät mahdollisuudet, haasteet ja ongelmat. Globalisaation hyödyt ja haitat jakaantuvat kovin epätasaisesti alueiden ja maiden välillä sekä niiden sisällä. Liian harvat näkevät ja kokevat globalisaation hyödyt, liian monelle globalisaatio merkitsee epävarmuutta ja pelkoa. Työntekijät niin Euroopassa kuin Aasiassa pelkäävät työpaikkojen siirtymistä toiseen maahan ja epäreilua kilpailua. Suomessakin käydään aktiivista keskustelua näistä asioista. Olemme ryhtyneet kansallisiin toimiin ja tehneet kansainvälisiä ehdotuksia oikeudenmukaisemman globalisaation saavuttamiseksi.

Suomessa työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteistyöllä on pitkä perinne. Meille on tavanomaista se, että tapaamme, keskustelemme ja yritämme löytää yhteisymmärryksen, konsensuksen, monissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Hallitus tukee omin voimin pitkäaikaisia tulosopimuksia. Tämä on osoittautunut hyväksi tavaksi kehittää yhteiskuntaa ja vahvistaa yhteiskuntarauhaa. Ammattiyhdistysten näkemyksiä arvostetaan ja niitä huomioidaan hallituksen päätöksissä. Sama koskee tietysti yrityssektoria, joka on samalla tavalla välttämätön yhteiskunnan tasapainoisessa kehittämisessä.

Suomi on aina korostanut koulutuksen ja osaamisen merkitystä. Viime vuosikymmeninä olemme panostaneet merkittävästi tutkimus- ja kehitystyöhön. Olemme myös halunneet puolustaa ja kehittää pohjoismaista hyvinvointimallia, joka takaa yhtäläisen koulutuksen ja sosiaaliturvan kaikille kansalaisille. Tämä on mielestäni yksi keskeinen selitys sille, että olemme voineet kehittyä sotien jälkeisen ajan maatalousvaltaisesta maasta nykyiseksi huipputeknologian maaksi.

* * *

ILO:n asettama globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomissio totesi selkeästi, että globalisaation nykyisen kehityssuunnan on muututtava. Globalisaation on vastattava ihmisten tarpeita ja luotava hyvinvointia ja turvallisuutta ihmisille. On löydettävä vastauksia ja rakennettava siltoja ongelmien ratkaisemiseksi.

Tarvitsemme globalisaatioon oikeudenmukaiset pelisäännöt. Globalisaatiosta tulee tehdä voimavara, jolla edistetään säällistä työtä, vähennetään köyhyyttä ja työttömyyttä sekä edistetään kasvua ja kehitystä. Globalisaatiota ohjaavien sääntöjen on oltava tasapuolisia. Yhteinen etu on otettava riittävästi huomioon monenkeskisissä säännöissä, jotka koskevat kauppaa, sijoituksia ja työtä.

Alueellinen ja alueiden välinen yhteistyö on globalisoituvassa maailmassa entistä tärkeämpää. Ammattiyhdistysliikkeellä on kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeä rooli globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisessa. Mutta samalla ammattiyhdistysliike kohtaa kansallisia ja kansainvälisiä haasteita. Työntekijöiden ääni ei kuulu riittävästi, ja monessa maassa työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ovat puutteelliset. Järjestäytymisaste on maailman mitassa matala ja järjestäytymisoikeutta rikotaan monessa maassa edelleenkin.

Kansainvälisellä ammattiyhdistysliikkeellä on mahdollisuus vaikuttaa työelämän asioihin yli kansallisten rajojen. Ammattiyhdistysliikkeen toiminta työelämän perusoikeuksien, keskeisten työnormien ja demokratian vahvistamiseksi on tärkeätä. Kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen tavoitteet globalisaation sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi ovat hyvin samansuuntaiset kuin ILO:n maailmankomission suositukset.

Ammattiyhdistysliikkeen työ on muuttunut entistä monimutkaisemmaksi ja vaativammaksi. On oltava vahva kansallisesti ja samalla toimittava maailmanlaajuisesti. Ammattiyhdistysliike ei voi ratkoa työelämän ongelmia vain kansallisten rajojen sisällä. Keskinäinen riippuvuus on kasvanut monella tavalla. Myös ammattiyhdistysliike tarvitsee entistä vahvempaa yhteistyötä ja solidaarisuutta. Onnittelen teitä lämpimästi siitä, että kansainvälinen ammattiyhdistysliike kokoaa voimansa yhteen ja uusi maailmanjärjestö perustetaan vielä tänä syksynä marraskuun alussa Wienissä.

Ammattiyhdistysliikkeellä on keskeinen asema Kansainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa. ILO:lla on tärkeä rooli globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisessa - erityisesti työelämän perusoikeuksien toteuttamisessa kaikkialla. Kuten hyvin tiedämme, ILO:n vahvuus on kolmikantaisuus. ILO:sta tulisi kehittää entistä tärkeämpi toimija työelämän globaalien kysymysten ja ratkaisujen käsittelyssä. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua tulisi vahvistaa kaikilla tasoilla.

Toivon että kokouksenne on ollut hyvä ja tuloksekas.