Presidentti Halonen suurlähettiläille: Suomen ulkopolitiikassa ihmisoikeudet nousseet tärkeäksi

Presidentti Tarja Halonen, ulkoministeri Erkki Tuomioja ja eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma suurlähettiläspäivillä. Kuva: UM / Eero Kuosmanen

Tasavallan presidentti Tarja Halosen mukaan viimeisten 15 vuoden aikana monet elementit Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ovat säilyneet tunnistettavina, vaikka painotukset ovat muuttuneet ja uusia asioita tullut koko joukko mukaan maailman muuttuessa.

”Olemme perinteisesti Suomessa – mielestäni viisaasti – pitäneet arvossa laajaa kansallista yksimielisyyttä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Suomella voi olla vain yksi kanta ulospäin”, presidentti Halonen sanoi suurlähettiläspäivillä Eduskunnan pikkuparlamentissa 23. elokuuta 2011.

Laaja näkemys turvallisuudesta ja sen uhista on hyväksytty ja ihmisoikeuksien merkitys on kasvanut kansainvälisesti ja kansallisesti. ”Pidän tärkeänä, että ihmisoikeuksia ei käsitellä muusta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta erillisenä kysymyksenä. Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän viimeaikaiset tapahtumat ovat jälleen korostaneet ihmisoikeuksien - sekä poliittisten että taloudellisten ja sosiaalisten - yhteyttä turvallisuuteen ja kehitykseen.”

”Hallitusohjelman mukaan ulkopolitiikkamme keskeisiä tavoitteita on demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion edistäminen. Vielä 1990-luvun puolivälissä meillä Suomessa kiinnostus ihmisoikeuksiin oli kovin kapeaa. Tullessani ulkoministeriksi halusin perustaa Suomen ulkoasiainministeriön ihmisoikeusyksikön muiden EU-maiden tapaan 1996. Suomen linjaukset kirjattiin ensimmäisen kerran ihmisoikeuspoliittiseksi selonteoksi vuonna 1998. Alkuhankaluuksien jälkeen luotiin melko nopeasti kuitenkin vahva, avoin ja aktiivinen ihmisoikeusprofiili. Kansalaisyhteiskunta oli ja on tässä hyvänä tukena ja kriitikkonakin.”

EU:n mallioppilas

Jäsenyys Euroopan unionissa muutti presidentti Halosen mukaan perustavalla tavalla Suomen ulkopolitiikan toimintatapoja ja myös ulkoministeriön toimintaa. ”Alkuvaiheessa innokkuutemme ja kunnollisuutemme toi meille mallioppilaan maineen. Eikä se ole huono asia. Se on pääoma, jota voidaan nyt käyttää monin tavoin.”

”Tänään Euroopan unioni on ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme keskeinen viitekehys ja vaikutuskanava. Maamme kannattaa unionin laajentumista korostaen jäsenyyskriteerien täyttämisen tärkeyttä. On huolehdittava siitä, että unioni säilyttää legitimiteettinsä kansalaisten silmissä. Avoimuus ja elävä yhteys kansalaisyhteiskuntaan ovat edellytyksiä myös EU:n elinvoimaisuudelle, ei vain yksittäisille jäsenmaille.”

Presidentti Halosen mukaan EU:n ja NATOn yhteistyö turvallisuushaasteiden ratkaisemisessa ja toisiaan täydentävä toiminta kriisinhallinnassa on erittäin tärkeää. ”Suomi osallistuu niin YK:n, EU:n kuin NATOn johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin. Oma toivomukseni on, että vaatimattomaksi kutistunut osallistumisemme YK:n operaatioihin saataisiin uuteen nousuun.”

Konfliktit muuttuneet

Konfliktien luonne on muuttunut, presidentti Halonen totesi. Valtioiden välisten sotien sijasta konfliktit ovat yleensä valtioiden sisäisiä ja erityisen vaarallisia siviileille. Poliittiset epäkohdat, ihmisoikeusloukkaukset ja vähemmistöjen syrjintä ovat usein niiden syynä. ”Mutta entistä selvemmin näemme, että myös sosiaalinen ja taloudellinen epäoikeudenmukaisuus sytyttää konflikteja ja levottomuuksia – myös Euroopassa.”

”Naisten asema konflikteissa on noussut esiin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 myötä. Olen ylpeä siitä, että Suomi on tässä asiassa aktiivinen”, presidentti sanoi. ”Nyt on aika katsoa myös, mitä voimme tehdä huomion kiinnittämiseksi nuorten asemaan konflikteissa.

Presidentti Halosen mielestä rauhanvälitys sekä konfliktien ennaltaehkäisy ja jälkihoito ovat Suomelle luontevia painopisteitä. ”Ruohonjuuritaso ja eri järjestöissä vaikuttaminen luovat uskottavan perustan toiminnallemme. Uudet turvallisuusuhat ovat monimuotoisia ja niiden torjunta vaatii uudenlaista, monitasoista yhteistyötä.”

• 23.8.2011 Puheenvuoro suurlähettiläspäivillä

Ulkoministeriön valtiosihteeri Pertti Torstila johdattaa suurlähettiläät presidentti Halosen ja tohtori Arajärven järjestämälle vastaanotolle Presidentinlinnaan. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia