Lähi-idän tilanne, tuki Ukrainalle, globaalit jakolinjat ja maahanmuutto esillä presidentti Niinistön virallisella vierailulla Saksassa

Presidentit kättelevät  yhteisen lehdistötilaisuuden jälkeen. Kuva: Riikka Hietajärvi/Tasavallan presidentin kanslia

Presidentit kättelevät yhteisen lehdistötilaisuuden jälkeen. Kuva: Riikka Hietajärvi/Tasavallan presidentin kanslia

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja puoliso Jenni Haukio tekivät virallisen vierailun Saksaan 15.–16. marraskuuta 2023. Vierailua isännöi Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier yhdessä puolisonsa Elke Büdenbenderin kanssa.

Presidentti Niinistö ja liittopresidentti Steinmeier kävivät viralliset keskustelut liittopresidentin virka-asunnolla Villa Hammerschmidtissa Bonnissa keskiviikkona 15. marraskuuta. Keskustelujen aiheina olivat Suomen ja Saksan kahdenvälisten suhteiden lisäksi Lähi-idän tilanne, tuki Ukrainalle, syventyneet globaalit jakolinjat ja ajankohtaiset turvallisuuskysymykset, mukaan lukien maahanmuutto.

Presidenttien yhteisessä lehdistötilaisuudessa presidentti Niinistö sanoi, että Suomen ja Saksan hyvissä suhteissa on suomalaisille tärkeänä osana ollut taloudellinen yhteistyö. ”Meidän yhteiskuntamme kasvaminen ja suomalaisen yhteisön kehittyminen hyvinvointivaltioksi on hyvin paljon ollut riippuvainen siitä, että meidän suurimpia kauppakumppaneitamme on kautta aikojen ollut Saksa. Ja näen myöskin siinä suhteessa tulevaisuutta.”

Presidentti Niinistö nosti esille myös maahanmuuton todeten aiheen olevan jälleen ajankohtainen Suomessa. ”Maahanmuuttokysymyksissä tarvittaisiin yhteyttä ja yksimielisyyttä eurooppalaisella tasolla. Toki kansallisilla toimilla on merkitystä, mutta viime kädessä Euroopan unionin rajat ovat Euroopan unionin ulkorajat. Ja meidän pitäisi pystyä niitä myöskin tukemaan”, hän sanoi.

”Se vaikeus, jonka me tässä kohtaamme, on itse asiassa hyvin syvä ongelma. Meillä on toisessa vaakakupissa kansakunnan turvallisuus, sieto- ja kestokyky ja toisessa vaakakupissa sitten ihmisoikeudet.” Presidentti totesi, ettei näiden eri intressien tasapainosta ole vielä käyty riittävästi avointa keskustelua. ”Se on arka aihe, mutta tämän yhtälön ratkaiseminen Euroopalla on kyllä nyt edessään.”

Gazan tilanteesta presidentti sanoi, että Israelilla on oikeus itsepuolustukseen, mutta myös itsensä puolustamisessa on otettava suhteellisuusnäkökulma huomioon. ”Uskon, että kaikki tuntevat syvää huolta siitä, miten siviilien kohtalo nyt Gazassa määräytyy. Olisi äärettömän tärkeää, että kaikki osalliset olisivat valmiita sallimaan siviilien vapaan lähdön, mukaan lukien panttivangit, sekä sallimaan humanitäärisen avun paikalle tulemisen. Tämä tietysti edellyttää jotain yhteistä taukoa sotatoimissa, kutsutaan sitä sitten tulitauoksi tai tauoksi humanitäärisistä syistä.”

Keskiviikkona iltapäivällä presidentit keskustelivat turvallisuuskysymyksistä myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoiden ja tutkijoiden kanssa. Päivän ohjelmassa oli lisäksi vierailu Bonnin vanhassa kaupungissa kanssa sekä Saksan presidenttiparin isännöimä illallinen.

Torstaina 16. marraskuuta presidentti Niinistö ja liittopresidentti Steinmeier vierailivat Saksan puolustusministeriössä, jossa he tutustuivat moderneihin puolustusteknologioihin. Lisäksi presidenttiparit vierailivat muun muassa Unkelin vanhassa kaupungissa.

Presidenttiparin yhteisen ohjelman lisäksi Jenni Haukio vieraili yhdessä Elke Büdenbenderin kanssa YK:n ilmastosopimuksen sihteeristössä ja paikallisessa Unicefin lasten oikeuksien alakoulussa, jossa he seurasivat lapsiparlamentin kokousta ja tapasivat koululaisia.

Edellisen kerran presidentti Niinistö vieraili Saksassa helmikuussa 2023, jolloin hän osallistui Münchenin turvallisuuskonferenssiin. Saksan liittopresidentti Steinmeier vieraili Suomessa viimeksi vuonna 2022.