Kuva: Petri Krook / Ulkoasiainministeriö
”Eurooppa elää nyt omia vaaran vuosiaan. Sitä reunustaa epävakauden ja väkivallan kehä aina Ukrainasta Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan”, tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi suurlähettiläskokouksessa eduskunnan Pikkuparlamenttissa tiistaina 25. elokuuta. Kansainvälinen järjestelmä elää syvää murrosvaihetta, johon sisältyy merkittävää epävarmuutta ja kasautuvia ongelmia, presidentti sanoi. ”Samalla Eurooppa on myös sisäisessä käymistilassa, jonka yksi, muttei suinkaan ainoa, ilmentymä on ollut Kreikan velkakriisi ja sen hoitaminen.”
Puheessaan Suomen ulkomaanedustustojen päälliköille presidentti käsitteli mm. Ukrainan konfliktia, kansainvälistä terrorismia, maahanmuuttoa sekä Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan keskeisiä pilareita.
Lännen ja Venäjän vastakkainasettelu
Presidentti Niinistön mukaan Minskin sopimusten toimeenpano tarjoaisi Ukrainassa tien sotatoimien päättämiseksi ja tilanteen rauhoittamiseksi. On myös huomioitava konfliktin taustalla oleva laajempi lännen ja Venäjän välinen vastakkainasettelu. ”Lännen silmissä kysymys on ennen muuta periaatteesta ja säännöistä. Pätevätkö Euroopan turvallisuutta koskevat yhdessä sovitut periaatteet ja säännöt?” presidentti sanoi. ”Venäjän silmissä kyse – tässä samassa asiassa – ehkä geopolitiikasta ja voimatasapainosta. Meidän on toki luontevaa nähdä kysymys omista lähtökohdistamme. Mutta venäläiset katsovat sitä omistaan. Tässä taitaa olla perusongelma.”
Epävakauden ja väkivallan kehän etelälaidalla, Lähi-idässä, ovat alueen rakenteet murtuneet ja johtaneet katastrofiin. ”Maailma on joutunut havahtumaan muun muassa ISIS-järjestön raakalaismaiseen terroriin, joka suuntautuu näköjään systemaattisesti myös naisiin ja lapsiin”, presidentti sanoi. Taistelu terrorismia ja ISIS-järjestöä vastaan on saanut kuitenkin Yhdysvallat ja Venäjän tiiviimpään keskusteluyhteyteen. ”Suomi kantaa osaltaan vastuuta osallistumalla Irbilissä kansainvälisen koalition koulutusoperaatioon. ”
Maltti ja terve järki maahanmuuton haasteessa
Epävakaudesta osin kumpuaa presidentti Niinistön mukaan myös nopeasti rajuihin mittasuhteisiin kasvanut maahanmuutto. ”Eurooppa vetää puoleensa niin vainottuja kuin yksinkertaisesti parempaa elämää etsiviä. Tässä kysymyksessä olemme ristiriidan edessä. Sivistyskansan inhimillisyys ja kunnia vaativat, että näitä ihmisiä autetaan. Toisaalta tiedämme, että Lähi-idän ja Afrikan epävakautta ei voida hoitaa siirtämällä yhä suurempi osa väestöä Eurooppaan. Vastaanottokyvyn rajat tulevat vastaan, vaikka ne eri maissa hieman eri kohdissa olisivatkin.”
Epäonnistuminen ongelmaan vastaamisessa tulisi johtamaan vakaviin seuraamuksiin Euroopassa, presidentti sanoi. ”Tarvitaan avointa keskustelua sekä selkeää ja uskottavaa politiikkaa, joka vaikuttaa ja saa kansalaisten enemmistön tuen. On ratkaistava, mihin suuntaan asioita oikein halutaan viedä? Autetaanko siellä vai täällä?” Maltin ja terveen järjen säilyttämisestä on presidentti Niinistön mukaan suurta apua maahanmuuton haasteeseen vastattaessa.
Tärkein puolustuslinja suomalaisten korvien välissä
Suomen kansallinen turvallisuus vaatii sekä jatkuvaa arviointia että käytännön toimia, presidentti Niinistö sanoi suurlähettiläille. ”Siksi, että edessämme on – kuten jo aluksi totesin – todennäköisesti pitkäaikainen epävarmuuden ja tiettyjen riskienkin aika. Ja vaikka meillä on osaltaan vastuu maailmasta, on meillä ehdoton ja ensisijainen vastuu omasta maastamme ja sen tulevaisuudesta.”
Suomen turvallisuusasema on kokonaisuus, joka seisoo useamman pilarin varassa. ”Niitä ovat kansallinen puolustus ja turvallisuus, läntinen integraatio, Venäjä-suhteet sekä kansainvälinen järjestelmä, erityisesti sen rakenne, sääntöpohjaisuus ja hallittavuus. Nämä pilarit elävät koko ajan – heikentyvät tai vahvistuvat kehityksen myötä. Ne ovat myös keskenään jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Mutta mitä useampia pilareita meillä on, mitä vahvempia ne kannaltamme ovat ja mitä paremmassa keskinäisessä tasapainossa, sitä vakaampi on Suomen asema. ”
”Puolustusta meidän on vahvistettava ja ajantasaistettava. Sama koskee sisäistä turvallisuutta ja tiedustelukykyä”, presidentti Niinistö sanoi. ”Tärkein puolustuslinjamme sijaitsee aina suomalaisten korvien välissä. Jokainen suomalainen on maanpuolustaja.”
”Kansallisten ja alueellisten huolien lisäksi ja oikeastaan yläpuolelle tulevat vielä laajemmat, koko ihmiskuntaa koskettavat haasteet, kuten ilmastonmuutos. Meidän pitää hoitaa meitä itseämme erityisesti koskevat asiat, mutta samanaikaisesti meidän pitää osallistua kaikkia koskevien ongelmien ratkaisuun.”
- 25.8.2015 Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe suurlähettiläspäivillä Eduskunnan Pikkuparlamentissa
Kuva: Petri Krook / Ulkoasiainministeriö