Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe eroavalle hallitukselle Presidentinlinnassa 29.5.2015

Arvoisa ministeri Stubb,

Kiitän minulle osoittamistanne ystävällisistä sanoista. Haluan myös kiittää Teitä ja johtamaanne, nyt työnsä päättänyttä hallitusta hyvin toimineesta yhteistyöstä. Annan suuren arvon keskusteluillemme ja pohdinnoillemme, joita eri muodoissa, välillä hyvinkin epävirallisesti, ja eri asioissa, ehdimme yhteisesti käydä.  Koen, että pyrimme kukin ajamaan Suomen hyvää.

Vain vajaa vuosi sitten olimme tällaisessa vastaavassa asetelmassa. Te ja hallituksenne olitte juuri aloittamassa lyhyttä ja monella vaateella varustettua kauttanne. Ensimmäisestä päivästä lähtien jouduitte yhdelle pitkälle ylämäkikiepille.

Teihin ja koko teidän joukkueeseenne kohdistui kovat odotukset. Viittasin hallitustanne muodostettaessa, että kohtaatte hankalan kaksoishaasteen: suuret kokonaisuudet olivat keskeneräisinä pöydällä, mutta julkisuudessa näytti, että niistä puuttuisi vain muodollinen ”loppusilaus”.  Vanha poliittinen totuus kuitenkin toistui: mitään ei ole ratkaistu ennen kuin eduskunta on lopullisen sanan sanonut.  odotusten ja mahdollisuuksien välillä vallitsi epäsuhta, joka jätti varjoonsa hallituksenne ajan saavutettujakin tuloksia. Otan niistä eräitä esille:  

Tärkeä oli eläkeratkaisu, jonka teitte perinteisin menoin yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Telakkateollisuuden ja monien työpaikkojen tulevaisuutta turvattiin monien vaikeiden vaiheitten jälkeen. Ukrainan kriisi jatkui koko hallituskauden ja Suomi toimi alati muuttuvissa olosuhteissa johdonmukaisesti ja päättävästi.

Jälkikäteen olette kertoneet pohtineenne hallituskautenne alun vaikeimpina hetkinä mahdollisuutta pyytää hallituksellenne eroa. Sitä pohdittiin myös julkisuudessa ja etupäässä niin, että hallituksen eroon liittyisi väistämättä myös eduskunnan hajottaminen. Käsitykseni on, ettei hallituksen vaihtuminen kesken vaalikautta poliittisen tilanteen tai olosuhteiden ja olettamien muutosten johdosta olisi mikään takaisku vakaalle parlamentarismillemme. Jos löytyy kokoonpano, joka nauttii eduskunnan luottamusta, niin silloin sellaisella voitaisiin aina töitä jatkaa. Pohdiskelen tätä mahdollisuutta nyt vain teorian kannalta.

Hyvät eronneen hallituksen ministerit,

Hallituskautenne aikana teimme tiivistä yhteistyötä ulko- ja turvallisuuspolitiikan eri kysymyksissä. Suomalaisen ulkopolitiikan tekemisen perinteeseen kuuluu myös se, että keskeisiin keskusteluihin osallistuu myös eduskunnan oppositio, johon osa teistä nyt siirtyy. Uskon, että tämä toimintamalli on nyt osaltaan turvaamassa Suomen ulkopolitiikan jatkuvuutta uuden hallituksen ryhtyessä asioita hoitamaan. Myös meidän yhteistyömme tulee valiokuntatapaamisten kautta jatkumaan. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla voi toimia tehokkaasti vain, jos tilannekuva on kaikilla sama.

Arvoisa ministeri Stubb,

Kiitän teitä ja johtamanne hallituksen ministereitä työstänne Suomen hyväksi ja toivotan teille menestystä tulevissa tehtävissänne.