Tehtävät

Tasavallan presidentin tehtävistä ja toimivallasta säädetään pääasiassa perustuslaissa. Perustuslaissa säädettyjen tehtävien lisäksi presidentti hoitaa hänelle muualla lainsäädännössä erikseen säädetyt tehtävät.

Perustuslaissa säädetyt tehtävät

Muut tehtävät

Hallitusvallan käyttö

Suomen perustuslain mukaan hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Tehtäviään hoitaessaan presidentti toimii yhteistyössä valtioneuvoston kanssa.

Kansainväliset suhteet

Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Presidentti tekee kaikki merkittävät ulkopoliittiset ratkaisunsa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa ja valtioneuvoston valmistelusta. Presidentti päättää Suomen ulkopoliittisesta toimintalinjasta, aloitteista ja Suomen edustajien toimintaohjeista kaikissa periaatteellisesti tai muuten merkittävissä kysymyksissä: valtioiden tunnustamisesta, diplomaattisuhteiden solmimisesta tai katkaisemisesta, diplomaattisista edustustoista, kansainvälisiin järjestöihin liittymisestä tai niistä eroamisesta sekä valtuuskunnista kansainvälisiin neuvotteluihin.

Presidentti määrää tehtävään Suomen diplomaattisten edustustojen päälliköt eli suurlähettiläät. Presidentti ottaa vastaan Suomeen nimitettyjen (akkreditoitujen) toisten valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen diplomaattisten edustajien valtuuskirjeet.

Eduskunta hyväksyy kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta, jos ne sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat muutoin perustuslain mukaan eduskunnan hyväksymisen. Muutoin kansainväliset velvoitteet tulevat voimaan tasavallan presidentin asetuksella.

Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.

Ulkopoliittisesti merkittävien kannanottojen ilmoittamisesta muille valtioille ja kansainvälisille järjestöille vastaa ministeri, jonka toimialaan kansainväliset suhteet kuuluvat.

Valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä. Eduskunta osallistuu Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun sen mukaan kuin perustuslaissa säädetään.

Valtiopäivät ja ennenaikaisten eduskuntavaalien määrääminen

Perustuslain mukaan tasavallan presidentti julistaa eduskunnan valtiopäivät avatuiksi eduskunnan kokoontuessa vuosittain valtiopäiville. Presidentti myös julistaa eduskunnan työn päättyneeksi kultakin vaalikaudelta.

Tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan määrätä ennenaikaiset kansanedustajain vaalit toimitettavaksi. Uusi eduskunta valitaan tällöin normaaliksi neljän vuoden vaalikaudeksi. Eduskunta voi itse päättää, milloin se lopettaa istuntonsa ennen vaaleja.

Ennenaikaisten vaalien määrääminen on tarkoitettu poikkeuksellisia tilanteita varten. Sen sijaan ennen vuotta 1991 presidentin toimivaltaa uusien vaalien määräämiseen ei ollut rajoitettu. Presidentti on määrännyt ennenaikaiset kansanedustajien vaalit toimitettavaksi seitsemän kertaa: 1924 (Ståhlberg); 1929 ja 1930 (Relander); 1953 (Paasikivi); 1961, 1971 ja 1975 (Kekkonen).

Lain vahvistaminen

Suomen valtiojärjestys rakentuu kansanvallan ja demokratian periaatteille. Perustuslain mukaan lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta.

Lain säätäminen tulee eduskunnassa vireille hallituksen esityksellä taikka kansanedustajan lakialoitteella, joka voidaan tehdä eduskunnan ollessa koolla. Hallituksen esitykset antaa valtioneuvosto.

Tasavallan presidentti vahvistaa eduskunnan hyväksymät lait. Presidentin on päätettävä lain vahvistamisesta kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun eduskunnan vastaus on toimitettu valtioneuvostolle esiteltäväksi presidentin vahvistettavaksi. Ennen vahvistamista presidentti voi hankkia laista lausunnon korkeimmalta oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta taikka molemmilta.

Presidentti voi myös jättää lain vahvistamatta. Tällöin laki palautuu takaisin eduskunnan käsiteltäväksi, ja se on eduskunnassa otettava viipymättä uudelleen käsiteltäväksi. Laki on valiokunnan annettua siitä mietintönsä hyväksyttävä asiasisällöltään muuttamattomana tai hylättävä eduskunnan täysistunnossa yhden käsittelyn asiana äänten enemmistöllä. Näin hyväksytty laki tulee voimaan ilman vahvistusta. Lain katsotaan rauenneen, jos eduskunta ei ole sitä uudestaan hyväksynyt.

Laki, joka vahvistetaan tai tulee voimaan ilman vahvistusta, on tasavallan presidentin allekirjoitettava ja asianomaisen ministerin varmennettava.

Asetusten antaminen

Tasavallan presidentti voi antaa asetuksia perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn valtuutuksen nojalla. Presidentti antaa asetuksia lähinnä sellaisissa tapauksissa, joissa asetuksenantovalta liittyy presidentin toimivaltuuksiin tai hänen asemaansa valtionpäämiehenä.

Myös valtioneuvosto ja ministeriö voivat antaa asetuksia laissa olevan valtuutuksen nojalla. Jos asetuksen antajasta ei ole erikseen säädetty, asetuksen antaa valtioneuvosto. Kaikissa tapauksissa asetukset valmistee ja esittelee asianomainen ministeriö ja ministeri.

Yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista säädetään aina lain tasoisella säädöksellä samoin kuin asioista, jotka perustuslain mukaan kuuluvat lain alaan.

Valtioneuvoston jäsenten nimittäminen ja vapauttaminen tehtävistään

Pääministeri ja tarvittava määrä muita ministereitä (valtioneuvoston jäsenet) muodostavat valtioneuvoston, jota tavanomaisesti kutsutaan myös hallitukseksi tai ministeristöksi. Valtioneuvoston jäsenten tulee olla rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia ja nauttia eduskunnan luottamusta.

Eduskuntavaalien jälkeen tai hallituksen muutoin erottua tasavallan presidentti ilmoittaa eduskunnalle pääministeriehdokkaan eduskuntaryhmien neuvottelujen tuloksen perusteella kaikkia eduskuntaryhmiä ja eduskunnan puhemiestä kuultuaan. Eduskunta valitsee tämän jälkeen pääministerin, jonka presidentti nimittää tähän tehtävään. Muut ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun tekemän ehdotuksen mukaisesti. Valtioneuvostoa muodostettaessa ja sen kokoonpanon merkittävästi muuttuessa eduskunnan on oltava koolla.

Uusi hallitus nimitetään presidentin esittelyssä, jossa presidentti ensin vapauttaa edellisen hallituksen tehtävistään ja sitten välittömästi nimittää uuden hallituksen jäsenet tehtäviinsä.

Jos hallituksen muodostamista koskevissa neuvotteluissa ei päästä eteenpäin, voi presidentti vauhdittaa neuvotteluja nimeämällä ja asettamalla hallitustunnustelijan selvittämään erilaisia hallitusvaihtoehtoja.

Presidentti voi vapauttaa koko ministeristön tehtävistään pääministerin esitettyä hallituksen eronpyynnön tai yksittäisen ministerin tämän omasta pyynnöstä tai pääministerin aloitteesta. Hallitus pyytää eroa aina eduskuntavaalien jälkeen. Muuna ajankohtana eronpyyntö voi johtua eduskunnan ilmaisemasta epäluottamuksesta tai hallitusyhteistyön jatkumisedellytysten päättymisestä. Presidentin tulee vapauttaa hallitus tai yksittäinen ministeri tehtävistään ilman eronpyyntöä tai pääministerin aloitetta eduskunnan ilmaistua, ettei hallitus tai asianomainen ministeri nauti eduskunnan luottamusta.

Virkanimitykset ja tehtävään määräämiset

Virkanimitystoimivalta kuuluu tasavallan presidentille, jos perustuslaissa tai muussa laissa niin säädetään.

Suoraan perustuslain nojalla presidentti määrää tehtävään Suomen ulkomaanedustustojen päälliköt, nimittää vakinaiset tuomarit ja puolustusvoimain upseerit sekä nimittää oman kansliansa kansliapäällikön.

Lisäksi tasavallan presidentti nimittää:

  • oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin sekä määrää apulaisoikeuskanslerille sijaisen
  • oikeuskanslerinviraston kansliapäällikön
  • korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentit ja jäsenet myös määräajaksi
  • määräaikaiseen virkaan nimitettävät päällikkötuomarit
  • valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän
  • Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan ja johtajat
  • Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajan (pääjohtajan)
  • Ahvenanmaan maaherran
  • presidentin kanslian esittelijät ja linnanvoudin

Puolustusvoimien ylipäällikkö

Tasavallan presidentti on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö. Ylipäällikkyys liittyy presidentin tehtävään ulkopolitiikan hoidossa.

Presidentti nimittää upseerit ja päättää puolustusvoimien liikekannallepanosta. Jollei eduskunta liikekannallepanosta päätettäessä ole kokoontuneena, se on heti kutsuttava koolle. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.

Presidentti päättää sotilaskäskyasioina sotilaallisen puolustuksen keskeisistä perusteista, sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista ja sotilaallisen puolustuksen toteuttamisen periaatteista samoin kuin rajajoukkojen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista. Lisäksi presidentti päättää muista laajakantoisista tai periaatteellisesti merkittävistä sotilaskäskyasioista.

Ylipäällikkönä presidentti voi myös ottaa päätettäväkseen minkä tahansa puolustusvoimain komentajan, rajavartiolaitoksen päällikön tai muun sotilasesimiehen ratkaistavaksi osoitetun sotilaskäskyasian.

Presidentille kuuluu myös poikkeustilanteissa kertausharjoituksista päättäminen ja reserviläisten kutsuminen ylimääräiseen palvelukseen.

Tasavallan presidentti ratkaisee puolustusministeriön strategiseen suunnitteluun liittyvät sotilaskäskyasiat puolustusministerin esittelystä ja muut puolustusvoimien sotilaskäskyasiat puolustusvoimain komentajan esittelystä. Päätöksenteko tapahtuu pääsääntöisesti ns. kabinettiesittelyssä valtioneuvoston ulkopuolella. Sotilaskäskyasian luonteesta riippuen puolustusministerillä onko joko oikeus tai velvollisuus olla läsnä. Pääministerillä on läsnäolo- ja puheoikeus kabinettiesittelyssä.

Rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasiat presidentti päättää sisäministerin esittelystä niin ikään kabinettiesittelyssä. Pääministerillä ja rajavartiolaitoksen päälliköllä on esittelyssä läsnäolo- ja puheoikeus.

Presidentti voi omasta aloitteestaan tai ministerin esityksestä siirtää kabinettiesittelyssä olevan asian ratkaistavakseen valtioneuvostossa, jossa asian esittelee puolustusministeri tai sisäministeri. Valtioneuvostossa presidentti tekee päätöksensä ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Puolustusvoimain komentajalla ja vastaavasti rajavartiolaitoksen päälliköllä on läsnäolo- ja puheoikeus sellaisessa presidentin esittelyssä.

Presidentti päättää sotilaallisista nimitysasioista ja sotilasarvoon ylentämisestä. Sotilaallisena nimitysasiana tasavallan presidentti päättää myös määräämisestä tasavallan presidentin adjutantin tehtävään.

Sotilaallisista nimitysasioista presidentti ratkaisee kabinettiesittelyssä everstien ja alempien upseerien nimitys- ja tehtäväänmääräämiset. Nimitykset ylimpiin sotilasvirkoihin ja tehtävään määräämiset presidentti tekee puolustusministerin esittelystä valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta.

Presidentti voi valtioneuvoston esityksestä poikkeusoloissa luovuttaa ylipäällikkyyden toiselle Suomen kansalaiselle määräajaksi tai toistaiseksi. Ylipäällikkyyden luovuttaminen voidaan tehdä paitsi sodan aikana myös aseellisen selkkauksen tai vastaavan poikkeustilan aikana.

Vuosina 1939–1944 puolustusvoimien ylipäällikkyys oli siirrettynä marsalkka C.G.E. Mannerheimille.

Armahdus

Tasavallan presidentti voi yksittäisessä tapauksessa saatuaan lausunnon korkeimmalta oikeudelta armahtaa tuomioistuimen määräämästä rangaistuksesta tai muusta rikosoikeudellisesta seuraamuksesta joko kokonaan tai osittain. Yleisestä armahduksesta on säädettävä lailla.

Armahdus voi kohdistua vain rikoksen johdosta tuomittuun seuraamukseen (kuten vankeus, sakko, menettämisseuraamus tai ajokielto). Presidentti ei voi armahtaa tai vapauttaa julkis- tai yksityisoikeudellisesta velvoitteesta kuten verosta, elatusmaksusta, vahingonkorvausvelvollisuudesta tai velkasitoumuksista. Armahdusta ei myöskään voi saada todistelukustannuksista, rikosrekisterimerkinnästä tai vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon lykkäämisestä.

Armahtaminen on mahdollista vasta kun tuomio on lainvoimainen.

Armonanomuksen voi tehdä kuka tahansa eikä armahtaminen edellytä armahdettavan suostumusta.

Tasavallan presidentti voi yksittäisessä tapauksessa armahtaa tuomioistuimen määräämästä rangaistuksesta tai muusta rikosoikeudellisesta seuraamuksesta joko kokonaan tai osittain tekijään liittyvien henkilökohtaisten, teon ja tuomion jälkeen ilmenneiden syiden vuoksi. Yleisestä armahduksesta on säädettävä lailla.

Miten voi anoa armahdusta presidentiltä?

Armonanomukselle ei aseteta mitään erityisiä muotovaatimuksia. Oleellista on, että anomuksesta käyvät ilmi sen henkilön nimi ja henkilötunnus, jolle armoa anotaan ja seuraamus, josta anotaan armahtamista (mikä tuomioistuin on antanut tuomion ja milloin se annettiin).

Armonanomus lähetetään oikeusministeriöön osoitteeseen:

Oikeusministeriö
PL 25
00023 VALTIONEUVOSTO

Oikeusministeriö valmistelee armahdusasiat ja pyytää niistä tarvittavat lausunnot. Tasavallan presidentti tekee armahduspäätöksen oikeusministerin esittelystä. Presidentin päätöksestä toimitetaan tieto anojalle ja muille asianomaisille henkilöille tai viranomaisille.

Tasavallan presidentin kanslia ei käsittele armahdusasioita eikä voi vastata niitä koskeviin tiedusteluihin. Mahdolliset tiedustelut tulee osoittaa oikeusministeriöön armahdusasiain esittelijälle.

Lisätietoja armahduksesta oikeusministeriön verkkosivustolta.

 

Muut tehtävät

Arvonimet

Arvonimi on julkinen tunnustus yhteiskunnan hyväksi tehdystä työstä. Arvonimiä on noin sata. Tasavallan presidentti päättää arvonimen myöntämisestä valtioneuvoston kansliassa toimivan arvonimilautakunnan ratkaisuehdotuksesta. Sen puheenjohtajana on pääministeri ja jäseninä seitsemän tasavallan presidentin nimittämää yhteiskunnallisten asioiden, kulttuurin ja elinkeinoelämän asiantuntijaa.

Arvonimiä myönnetään yleensä kahdesti vuodessa.

Tieteen akateemikon arvonimen tasavallan presidentti myöntää erittäin ansioituneelle kotimaiselle tai ulkomaiselle tieteenharjoittajalle Suomen Akatemian esityksestä. Taiteen akateemikon arvonimen presidentti myöntää erittäin ansioituneelle taiteenharjoittajalle taideneuvoston esityksestä.

Kunnia- ja ansiomerkit

Kunniamerkit

Tasavallan presidentti on Suomen kaikkien kolmen virallisen ritarikunnan suurmestari: Suomen Valkoisen Ruusun (SVR), Suomen Leijonan (SL) ja Vapaudenristin (VR) ritarikuntien.

Tasavallan presidentti myöntää ritarikuntien kunniamerkit ja mitalit ritarikuntien hallitusten esityksestä. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ja Suomen Leijonan ritarikunnan yhteinen hallitus tai Vapaudenristin ritarikunnan hallitus valmistelevat ja esittelevät kunniamerkkiesitykset suurmestarille valtioneuvoston ulkopuolella.

Tasavallan presidentti suurmestarina antaa kunniamerkin harkintansa mukaan. Pääosin kunniamerkit annetaan itsenäisyyspäivänä 6.12. Muita palkitsemisajankohtia ovat veteraanipäivä, äitienpäivä ja puolustusvoimain lippujuhlan päivä. Ulkomaalaisille myönnettävistä kunniamerkeistä päätetään tarvittaessa erikseen.

Kunniamerkkiesityksen voi tehdä suoraan ritarikuntien hallitukselle eduskunnan puhemies, valtioneuvoston jäsen ja oikeuskansleri sekä sotilashenkilöiden osalta puolustusvoimain komentaja. Asianomaisen ministeriön välityksellä kunniamerkkiesityksen voi tehdä korkeimman oikeuden, korkeimman hallinto-oikeuden ja hovioikeuksien presidentti (oikeusministeriö); arkkipiispa ja Helsingin yliopiston kansleri (opetusministeriö); virastojen päälliköt ja vastaavat viranomaiset sekä eri laitokset ja järjestöt.

Kunniamerkin tai mitalin saaja suorittaa kunniamerkin luokan mukaan porrastetun lunastusmaksun merkkien valmistuskustannusten ja ritarikuntien muiden menojen kattamiseen.

Äitienpäivänä myönnettävät kunniamerkit

Äitienpäivänä myönnettävien kunniamerkkien esitykset tehdään aluehallintoviraston kautta sosiaali- ja terveysministeriölle. Ansioituneille äideille myönnetyt kunniamerkit luovuttaa sosiaali- ja terveysministeri äitienpäivänä tilaisuudessa, jota presidentti puolisoineen on yleensä kunnioittanut läsnäolollaan.

Virka-ansiomerkit

Tasavallan presidentti antaa valtion virka-ansiomerkin tunnustukseksi valtion hyväksi sen virassa suoritetusta pitkäaikaisesta, vähintään 30 vuoden palveluksesta. Virka-ansiomerkkiesitykset tarkastetaan tasavallan presidentin asettamassa virka-ansiomerkkitoimikunnassa, ja ne esittelee tasavallan presidentille valtiovarainministeri valtioneuvostossa yleensä kerran vuodessa.

Tasavallan presidentti antaa hengenpelastusmitalin tunnustukseksi erittäin rohkeasta ja neuvokkaasta taikka oman hengenvaaran uhalla suoritetusta teosta, jolla toisen ihmisen henki on pelastettu uhkaavasta vaarasta. Sisäministeriön yhteydessä toimiva tasavallan presidentin asettama hengenpelastusmitalilautakunta tekee ratkaisuehdotuksensa sisäasiainministeriölle, josta ne esitellään tasavallan presidentille valtioneuvostossa yleensä kerran vuodessa.

Edellä mainittujen lisäksi tasavallan presidentti voi antaa muita ministeriöiden asetuksissa säädettyjä ansiomerkkejä, kuten esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin ansiomerkkejä.

Miten tasavallan presidentiltä anotaan kunniamerkkiä tai arvonimeä?

Tasavallan presidentti päättää kunniamerkkien, virka-ansiomerkkien, hengenpelastusmitalien ja arvonimien, myöntämisestä. Tasavallan presidentin kanslia ei hoida näihin asioihin liittyviä tehtäviä eikä voi vastata niitä koskeviin tiedusteluihin. Anomukset, esitykset ja tiedustelut tulee osoittaa kussakin tapauksessa toimivaltaiselle taholle.

Kunniamerkkiesitykset valmistelee ritarikuntien hallitus, ja kunniamerkkejä koskevat tiedustelut tulee osoittaa ritarikuntien kansliaan.

Ansioituneille äideille myönnettävästä kunniamerkistä voi tehdä esityksen aluehallintovirastolle, joka puolestaan lähettää ne sosiaali- ja terveysministeriöön käsiteltäviksi. Kunniamerkit luovuttaa sosiaali- ja terveysministeri äitienpäivänä järjestettävässä valtakunnallisessa juhlassa. Tilaisuuden käytännön järjestelyistä ja kunniamerkkien saajien julkistamisesta vastaa Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

Virka-ansiomerkkiä haetaan valtion virka-ansiomerkkitoimikunnalta. Virka-ansiomerkki voidaan myöntää virkamiehelle, joka on ollut vähintään 30 vuotta päätoimisesti valtion palveluksessa.

Hengenpelastusmitalin myöntämistä koskevat asiat valmistelee sisäministeriö. Yksityishenkilöille myönnettävästä mitalista voi tehdä ehdotuksen aluehallintovirastolle, joka toimittaa asian edelleen sisäministeriöön käsiteltäväksi. Ministeriö tiedottaa mitalin saajista.

Arvonimiasiat valmistelee valtioneuvoston kanslian yhteydessä toimiva arvonimilautakunta. Mahdolliset tiedustelut tulee osoittaa arvonimilautakunnan sihteerille.

Ahvenanmaa

Tasavallan presidentillä on Ahvenanmaan itsehallintolain nojalla tiettyjä maakuntaan liittyviä erityistehtäviä. Maakunnan lainsäädäntövaltaan liittyen tasavallan presidentti voi, saatuaan korkeimman oikeuden lausunnon, määrätä Ahvenanmaan maakuntapäivien säätämän maakuntalain raukeamaan, jos maakuntapäivät on ylittänyt lainsäädäntövaltansa.

Presidentti avaa ja päättää maakuntapäivien istuntokauden, joskin presidentti useimmiten antaa tehtävän Ahvenanmaan maaherralle. Presidentti voi antaa maakuntapäiville esityksiä ja tiedonantoja sekä puhemiehen kanssa neuvoteltuaan hajottaa maakuntapäivät ja määrätä uudet vaalit toimitettavaksi.

Presidentti päättää Ahvenanmaan itsehallintolaissa tarkoitetuista asioista valtioneuvostossa pääsääntöisesti ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta.  Presidentin päätökset valmistellaan ja esitellään oikeusministeriöstä, paitsi maakunnan taloutta koskevat asiat valtiovarainministeriöstä.

Valtuudet poikkeusoloissa

Tasavallan presidentin valtuuksista poikkeusoloissa säädetään valmiuslaissa ja puolustustilalaissa.

Valtioneuvosto voi, todettuaan yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa maassa vallitsevan poikkeusolot, antaa valtioneuvoston asetuksen poikkeusolojen toimivaltuuksien käyttöönotosta. Asetus on välittömästi saatettava eduskunnan käsiteltäväksi, joka lopullisesti päättää, saako asetus jäädä voimaan vai kumotaanko se. Valmiuslaissa säädetään niistä viranomaisten toimivaltuuksista, joita voidaan käyttää poikkeusolojen aikana väestön suojaamiseksi sekä väestön toimeentulon, maan talouselämän ja valtakunnan alueellisen koskemattomuuden ja itsenäisyyden turvaamiseksi.

Mikäli valmiuslaissa säädetyt toimivaltuudet eivät riitä valtiollisen itsenäisyyden turvaamiseksi ja oikeusjärjestyksen ylläpitämiseksi, voi tasavallan presidentti antaa asetuksen puolustustilan voimaansaattamisesta. Asetus on saatettava eduskunnan hyväksyttäväksi. Puolustustila voidaan saattaa voimaan myös alueellisesti rajoitettuna.