Presidentin esittely
Tasavallan presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta ns. presidentin esittelyssä.
Presidentin esittelyssä presidentti johtaa puhetta, ja esittelijänä toimii se ministeri, jonka toimialaan asia kuuluu. Tasavallan presidentin tehdessä päätöksiä valtioneuvostossa tulee vähintään viiden ministerin ottaa osaa käsittelyyn ja oikeuskanslerin olla läsnä.
Jos presidentti ei päätä asiasta ratkaisuehdotuksen mukaisesti, asia palautuu valtioneuvoston uudelleen valmisteltavaksi.
Vaikka pääsääntö on, että presidentti tekee päätöksensä valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta, perustuslain mukaan presidentti päättää kuitenkin ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta:
- valtioneuvoston ja sen jäsenen nimittämisestä sekä eron myöntämisestä valtioneuvostolle tai sen jäsenelle;
- ennenaikaisten eduskuntavaalien määräämisestä;
- armahduksesta sekä sellaisista muista laissa erikseen säädetyistä asioista, jotka koskevat yksityistä henkilöä tai jotka sisältönsä vuoksi eivät edellytä valtioneuvoston yleisistunnon käsittelyä;
- Ahvenanmaan itsehallintolaissa tarkoitetuista muista kuin maakunnan taloutta koskevista asioista; sekä
- valtioneuvostossa ratkaistavissa sotilaskäskyasioissa ja presidentin kansliaa koskevissa asioissa.
Presidentin esittelyssä tehty päätös ilmenee toimituskirjasta (laki tai asetus, avoin kirje, nimityskirja tms.), jonka presidentti allekirjoittaa ja asian esitellyt ministeri varmentaa. Päätöksistä tiedotetaan valtioneuvoston verkkosivuilla.
Kabinettiesittely
Tasavallan presidentti ratkaisee valtioneuvoston ulkopuolella ns. kabinettiesittelyssä ilman valtioneuvoston myötävaikutusta osan sotilaskäskyasioista ja sotilaallisista nimitysasioista.
Puolustusministeriön strategiseen suunnitteluun liittyvät sotilaskäskyasiat tasavallan presidentti ratkaisee puolustusministerin esittelystä ja muut puolustusvoimien sotilaskäskyasiat puolustusvoimain komentajan esittelystä. Sotilaskäskyasian luonteesta riippuen puolustusministerillä onko joko oikeus tai velvollisuus olla läsnä. Pääministerillä on läsnäolo- ja puheoikeus kabinettiesittelyssä.
Rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasiat presidentti päättää sisäministerin esittelystä. Pääministerillä ja rajavartiolaitoksen päälliköllä on esittelyssä läsnäolo- ja puheoikeus.
Presidentti voi omasta aloitteestaan tai ministerin esityksestä siirtää kabinettiesittelyssä olevan asian ratkaistavakseen valtioneuvostossa, jossa asian esittelee puolustusministeri tai sisäministeri. Tällöin presidentti tekee päätöksensä ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Puolustusvoimain komentajalla ja vastaavasti rajavartiolaitoksen päälliköllä on läsnäolo- ja puheoikeus sellaisessa presidentin esittelyssä.
Muut ratkaisut
Tasavallan presidentin tosiasiallinen päätöksenteko ulkopoliittisten asioiden valmistelun vireillepanossa ja valmistelun aikana on niin ikään sidottu valtioneuvoston myötävaikutukseen, jos kysymyksessä ei ole merkittävä ulkopoliittinen päätös tai toimi (puhe, kirje, kutsun lähettäminen tai vastaanottaminen), mutta päätöksenteko tapahtuu vapaamuotoisesti. Valtioneuvoston myötävaikutus presidentin muissa ulkopoliittisissa päätöksissä ja toimissa, joista ei päätetä presidentin esittelyssä, voi tapahtua ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa, muussa vapaamuotoisessa neuvottelussa tai keskustelussa pääministerin ja/tai yhden tai useamman muun ministerin kanssa.
Merkittävissä ja laajakantoisissa asioissa myötävaikutus voi edellyttää keskustelua koko valtioneuvoston kanssa, mutta pääsääntöisesti riittää asian käsittely ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteisessä kokouksessa tai yhteydenpito pääministeriin ja/tai asianomaiseen ministeriin – useimmissa tapauksissa ulkoasiainministeriin. Tällä tavoin presidentti päättää esim. valtiovierailuista ja virallisista vierailuista, jotka hän tekee ulkomaille tai jotka hänen kutsustaan toinen valtionpäämies tekee Suomeen.
Vapaamuotoisesti tasavallan presidentti päättää muun ohella puheista, kirjeistä, kutsujen lähettämisestä ja vastaanottamisesta.
Puheet ja julkiset esiintymiset
Tasavallan presidentti tapaa kotimaassa monien eri tahojen edustajia ja vierailee presidentintoimen hoidon kannalta tarkoituksenmukaisissa tilaisuuksissa. Presidentti voi antaa lausuntoja, tervehdyksiä ja haastatteluja sekä pitää erilaisia keskustelutilaisuuksia. Presidentti voi kunnioittaa erilaisia juhlatilaisuuksia läsnäolollaan.
Presidentti pitää vuoden aikana erilaisissa tilaisuuksissa kymmeniä puheita. Jokavuotisiin puheisiin kuuluvat mm. uudenvuoden- ja valtiopäiväpuheet.
Uudenvuodenpuhe
Tasavallan presidentin uudenvuodenpäivänä 1. tammikuuta pitämä puhe kansalaisille jatkaa presidentti P.E. Svinhufvudin aloittamaa perinnettä. Svinhufvud piti ensimmäisen uudenvuodenpuheen 1935 radiossa. Ensimmäisen televisioidun uudenvuoden puheen piti presidentti Urho Kekkonen 1958.
Valtiopäiväpuheet
Perustuslain mukaan tasavallan presidentti julistaa eduskunnan valtiopäivät avatuiksi ja eduskunnan työn päättyneeksi kultakin vaalikaudelta.
Avajais- ja päättäjäisjuhlallisuudet alkavat Helsingin tuomiokirkossa valtiopäiväjumalanpalveluksella, jonka jälkeen presidentti ja kansanedustajat siirtyvät eduskuntataloon. Valtiopäivien avajaisissa eduskunnassa puhuu ensin presidentti ja puhemies vastaa, päättäjäisissä puheiden järjestys on päinvastainen.
Muita vuosittaisia puheita
Tasavallan presidentti on vuodesta 1950 alkaen julistanut kirkon yhteisvastuukeräyksen avatuksi puhumalla ensin radiossa ja sittemmin myös televisiossa. Yhteisvastuukeräyksen avauspuhe pidetään yleensä helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina.
Valtionjohtajien vierailut
Kansainvälisessä diplomatiassa valtionjohtajien vierailut luokitellaan yleensä tarkoituksen ja ohjelman perusteella neljään päätyyppiin: valtiovierailu, virallinen vierailu, työvierailu ja kokousmatka.
Valtiovierailu, virallinen vierailu sekä työvierailu edellyttävät isäntävaltion esittämän kutsun. Vierailujen sisältö ja käytännöt vaihtelevat maittain, ja ohjelmaa voidaan sovittaa tapauskohtaisesti.
Valtiovierailu
Valtiovierailu on valtioiden välisen diplomatian korkein ja juhlallisin vierailumuoto. Valtiovierailu on valtionjohtajan – joko presidentin tai monarkin – virallinen vierailu toiseen valtioon. Suomea valtiovierailulla edustaa tasavallan presidentti, joka myös vastaanottaa valtiovierailulle Suomeen saapuvat valtionjohtajat.
Valtiovierailujen tarkoituksena on vahvistaa maiden välisiä suhteita sekä edistää poliittista, kaupallista ja kulttuurista yhteistyötä. Valtiovierailuille osallistuu valtionjohtajan lisäksi häntä avustava virallinen valtuuskunta eli delegaatio. Usein mukana on myös yritysdelegaatio.
Valtiovierailulle tyypilliset tunnusmerkit ovat julkiset seremoniat, viralliset neuvottelut sekä juhlapäivällinen. Valtiovierailut ovat kestoltaan muita vierailuja pidempiä ja sisältävät usein ohjelmaa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Suomeen valtiovierailulle saapuvan valtionjohtajan ohjelma alkaa virallisella vastaanottoseremonialla Presidentinlinnalla. Tasavallan presidentti puolisoineen ottaa vastaan vieraan puolisoineen linnan etupihalla. Seremoniaan kuuluvat Kaartin soittokunnan esittämät kansallishymnit, kunniakomppanian tarkastus ja delegaatioiden esittely.
Ohjelma jatkuu Presidentinlinnassa, jossa vieras puolisoineen allekirjoittaa vieraskirjan, minkä jälkeen heistä otetaan virallinen valokuva yhdessä presidenttiparin kanssa.
Seuraavaksi valtionjohtajat käyvät kahdenväliset keskustelut, joita jatketaan laajennetuissa neuvotteluissa maiden delegaatioiden kanssa. Keskusteluja seuraa yleensä yhteinen lehdistötilaisuus. Puolisoiden sekä vierailuseurueeseen kuuluvien ministereiden ja yritysvaltuuskuntien vierailu etenee usein rinnakkaisohjelmana.
Valtiovierailuun sisältyvät perinteisesti Helsingin pormestarin isännöimä lounas kaupungintalolla sekä tapaamiset eduskunnan puhemiehen ja pääministerin kanssa sekä vierailuja yhdessä sovittujen teemojen mukaisiin kohteisiin. Ensimmäinen valtiovierailupäivä huipentuu juhlapäivälliseen Presidentinlinnassa.
Ohjelmaan kuuluu lisäksi seppeleenlasku Hietaniemen hautausmaan Sankariristille sekä marsalkka Mannerheimin hautapaadelle. Valtiovierailun yhteydessä annetaan liputuskäsky, jolloin vierailukohteissa liputetaan Suomen lipulla. Valtiovierailuun voi myös kuulua vierailevan valtion järjestämä kiitosvastaanotto.
Virallinen vierailu
Virallinen vierailu on valtionjohtajien vierailumuodoista toiseksi korkein. Se sisältää yleensä vastaanottoseremonian, viralliset neuvottelut, delegaatiotapaamiset sekä tasavallan presidentin isännöimän päivällisen.
Tasavallan presidentin isännöimien virallisten vierailujen käytännöt muistuttavat suurelta osin valtiovierailuja. Ohjelma on kuitenkin yleensä suppeampi, eikä siihen tyypillisesti sisälly kaikkia valtiovierailun seremoniallisia elementtejä tai oheisohjelmaa.
Työvierailu
Työvierailu on valtionjohtajien vierailumuodoista käytännönläheisin ja vähiten seremoniallinen. Sen painopiste on poliittisissa keskusteluissa ja ajankohtaisten asioiden käsittelyssä, minkä vuoksi ohjelma on yleensä valtio- ja virallisia vierailuja suppeampi.
Virallinen ohjelma alkaa Presidentinlinnalla, jossa tasavallan presidentti ottaa vieraan vastaan Linnan pääsisäänkäynnillä. Vastaanottoseremoniaan kuuluvat kansallishymnit sekä delegaatioiden esittely. Tämän jälkeen siirrytään Linnan sisätiloihin, missä vieras allekirjoittaa vieraskirjan ja valtionjohtajista otetaan virallinen valokuva.
Työvierailun keskeisen osan muodostavat presidenttien kahdenväliset keskustelut sekä niitä seuraavat delegaationeuvottelut. Keskustelujen jälkeen valtionjohtajat tapaavat yleensä mediaa, minkä jälkeen seuraa työlounas. Delegaatiot ovat tavallisesti huomattavasti pienemmät kuin valtio- tai virallisilla vierailuilla.
Työvierailun ohjelmaan voi lisäksi kuulua tapaamisia eduskunnan puhemiehen ja pääministerin kanssa sekä vierailuja muihin kohteisiin pääkaupunkiseudulla.
Kokousmatka
Kokousmatkoilla tarkoitetaan valtionjohtajan osallistumista valtion edustajana kansainväliseen korkean tason kokoukseen. Tällaisia ovat esimerkiksi Naton huippukokoukset ja Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous.
Toisin kuin valtio-, virallisilla tai työvierailuilla, kokousmatkan pääasiallisena tarkoituksena ei ole kahdenvälinen vierailu isäntävaltioon, vaan osallistuminen kansainvälisen järjestön tai muun monenvälisen foorumin kokoukseen. Kokousmatkan yhteydessä valtionjohtaja voi kuitenkin tavata isäntävaltion johtoa tai käydä kahdenvälisiä keskusteluja muiden valtioiden edustajien kanssa.
Kokousmatkat ovat luonteeltaan yleensä käytännönläheisiä ja vähäeleisiä. Niihin ei tavallisesti sisälly merkittäviä seremoniallisia osuuksia, ja ohjelma rakentuu kokous- ja neuvotteluohjelman ympärille.
Presidentintoimen hoito
Tasavallan presidentti on koko ajan käytettävissä presidentin tehtävien hoitoa varten. Hänellä ei ole työ- tai virka-aikaa eikä varsinaista vuosilomaa.
Presidentin este
Jos presidentti on pysyvästi tai tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäviään, tehtäviä hoitaa pääministeri tai tämänkin ollessa estyneenä pääministerin sijaisena toimiva ministeri.
Ennen vuotta 1992 katsottiin tasavallan presidentti estyneeksi hoitamaan tehtäviään ulkomaanmatkan aikana. Sittemmin tästä tulkintakäytännöstä on luovuttu. Pisimmät sijaisuudet ovat johtuneet presidentin sairaudesta (1927, 1940, 1945–1946 ja 1981–1982).
Tasavallan presidentti ei voi siirtää presidentille kuuluvia tehtäviä muiden hoidettavaksi. Tästä on poikkeuksena puolustusvoimain ylipäällikkyys, jonka presidentti voi valtioneuvoston esityksestä poikkeusoloissa luovuttaa toiselle Suomen kansalaiselle ja Ahvenanmaan maakuntapäivien avaaminen ja päättäminen, jonka voi presidentin puolesta suorittaa maaherra.