Puheen alkuperäinen kieli on englanti
Muutosvarauksin
Arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, hyvät Martin ystävät
Minulle on suuri kunnia ja etuoikeus olla täällä Tansaniassa jakamassa muistoja Martista ihmisten kanssa, jotka ovat työskennelleet hänen kanssaan eri vuosikymmenillä. Tansanialla oli Martin elämässä ja uralla aivan erityinen merkitys. Monella tapaa hänen uransa rauhanvälittäjänä alkoi juuri täältä.
***
Martti nimitettiin Suomen suurlähettilääksi Dar es Salaamiin vuonna 1973 ja hän asui täällä neljä vuotta. Tuona aikana hän oppi tuntemaan Tansanian ja sen kansan erittäin hyvin. Hän loi myös vahvat, luottamukselliset suhteet moniin itsenäisyysliikkeisiin ja niiden johtajiin, mukaan lukien Namibiassa toimiva SWAPO. Näillä suhteilla oli keskeinen merkitys, kun YK:n pääsihteeri nimitti Ahtisaaren YK:n Namibia-valtuutetuksi tammikuussa 1977. Heinäkuussa 1978 YK:n pääsihteeri nimitti Ahtisaaren erityisedustajakseen Namibiaan. Siitä tuli hänen ensimmäinen rauhanvälittäjän tehtävänsä.
Dar es Salaamissa vietettyjen vuosien jälkeen Martti ehti toimi rauhanvälittäjänä kuudella eri vuosikymmenellä. Hänen rauhanvälittäjän tehtävänsä ulottuivat kolmelle eri mantereelle, Afrikkaan, Aasiaan ja Eurooppaan. Näitä tehtäviä hän ehti hoitaa kolmessa eri asemassa: YK:n edustajana, Suomen presidenttinä sekä yksityishenkilönä CMI:n puheenjohtajan roolissa (CMI tunnettiin aiemmin nimellä Crisis Management Initiative, nykyään Martti Ahtisaari Peace Foundation).
Hänen kolme suurinta saavutustaan olivat Namibiassa, Acehissa ja Kosovossa solmitut rauhansopimukset. Vaikka kaikki nämä prosessit olivat hyvin lähellä Martin sydäntä, Namibialla – ja Afrikalla laajemminkin – oli kenties merkittävin vaikutus hänen uransa ja ajattelunsa kannalta. Acehin ja Kosovon prosesseja sovitellessaan Martti oli jo erittäin kokenut diplomaatti. Siihen mennessä hän oli oppinut, kuinka ratkaisevaa osaa oikea ajoitus näyttelee rauhanvälitystyössä. Kun hän vastaanotti tehtävän YK:n pääsihteerin erityisedustajana Namibiassa suhteellisen nuorena diplomaattina, monien asiantuntijoiden ja johtajien mielestä tehtävä oli mahdoton.
Martti itse sanoi, että yksi hänen päätehtävistään Namibiassa oli kiertää Afrikan pääkaupunkeja kahdesti vuodessa ja palata sitten New Yorkiin raportoimaan edistymisestä, joka usein oli vähäistä. Jos joku muu olisi sanonut saman, se olisi saattanut kuulostaa hieman kyyniseltä. Martti kuitenkin onnistui ilmaisemaan asian tavalla, joka oli täynnä optimismia. Juuri tämä taito nähdä toivoa paikoissa ja asioissa, joissa muut eivät sitä nähneet, teki Martista poikkeuksellisen rauhanvälittäjän.
***
Haluaisin seuraavaksi tarkastella Martti Ahtisaarta ja hänen uraansa kolmesta eri näkökulmasta: Marttia ihmisenä, rauhanvälityksen ammattilaisena ja osana nykyhistoriaa.
***
Ihmisenä kuvailisin Marttia kolmella sanalla: empatia, optimismi ja realismi.
Itseään Martti kuvaili usein ikuisena evakkona. Hän syntyi Karjalassa ja joutui jättämään kotinsa pienenä poikana Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen. Tämä todennäköisesti vaikutti hänen persoonaansa ja maailmankuvaansa ja teki hänestä poikkeuksellisen empaattisen ihmisen. Hän kykeni ymmärtämään konfliktin osapuolten tunteita ja muodostamaan syvän yhteyden hyvin erilaisiin ihmisiin.
Ikuisesta evakkoudesta huolimatta Martista ei tullut kyynistä tai katkeraa. Päinvastoin. Hän uskoi, että optimismi ei ole vain asenne vaan myös menetelmä. Hän ymmärsi, että se, miten näemme asiat, vaikuttaa merkittävästi siihen, miten ne lopulta järjestyvät. Tämä oli hänen lähestymistapansa myös silloin, kun hän työskenteli yli kymmenen vuoden ajan eri tehtävissä Namibian itsenäistymisen puolesta, vaikka muut eivät uskoneet itsenäisyyttä edes mahdolliseksi.
Martissa empatia ja optimismi yhdistyivät raakaan realismiin. Hän näki maailman sellaisena kuin se oli ja toimi tilanteen mukaisesti. Näiden ominaisuuksien yhdistelmä teki hänestä poikkeuksellisen rauhanvälittäjän. Konfliktien molemmat osapuolet ja kansainvälinen yhteisö luottivat häneen. Martti ymmärsi, että luottamusta voi rakentaa ja että sitä on käytettävä viisaasti. Useimmiten Martti oli hyvin rento, joustava ja hauska. Hän osasi kuitenkin valita juuri ne kysymykset ja tilanteet, joissa osapuolille oli kerrottava, mikä on realistista ja mikä ei. Mutta noinakin hetkinä hän osasi ilmaista epämiellyttävät tosiasiat tavalla, joka tuntui melkein lahjalta viestin vastaanottajille.
***
Martti oli todellinen ammattilainen. Siksi onkin ironista, että hän ei koskaan nähnyt itseään rauhanvälittäjänä. Itse hän sanoi olevansa vain ’honest broker’, rehellinen välittäjä. Näin ollen hän otti alusta alkaen hyvin selkeän ja periaatteellisen kannan tavoitteelleen. Vasta sen jälkeen hän alkoi selvittää, mitä annetuissa puitteissa olisi mahdollista saavuttaa.
Namibiassa ja Kosovossa tavoitteena oli näiden maiden itsenäisyys. Indonesiassa prosessin lähtökohtana oli Acehin maakunnan autonomia. Heti alussa Martti ilmaisi selkeästi, että tämä oli ainoa asia, jota hän olisi valmis keskustelemaan. Jos osapuolet halusivat keskustella itsenäisyydestä, heidän olisi etsittävä toinen välittäjä. Martin mielestä paras tapa saavuttaa osapuolten luottamus oli olla täysin avoin omista aikeistaan, jotta osapuolet saattoivat päättää, oliko hän tehtävään sopiva.
Nämä periaatteelliset kannat eivät olleet ideologisia. Ne olivat ennemminkin raakoja reaalipoliittisia arvioita tilanteesta. Martille rauhanprosessin onnistumisen edellytys oli suurvaltojen yhtenäisyys, joka määrittää prosessin perusparametrit. Ilman suurvaltojen konsensusta kestävä rauha ei ole realistinen.
Samalla Martin ehdottomana periaatteena oli, että vain konfliktin osapuolet voivat solmia rauhan. Rauhanvälittäjä – tai Martin tapauksessa rehellinen välittäjä – voi auttaa osapuolia tutkimaan rauhan ehtoja, mutta konfliktin osapuolten on tehtävä lopulliset päätökset. Tämä on ainoa tapa varmistaa rauhan kestävyys.
Nämä parametrit olivat keskeisiä kaikissa Martin merkittävissä tehtävissä. Lähtökohtana oli löytää ratkaisu, joka olisi mahdollisimman reilu ja tuntuisi oikeudenmukaiselta siitä huolimatta, että se oli löydettävä reaalipolitiikan asettamissa rajoissa. Acehissa tämä johti autonomian eri osa-alueiden maksimointiin antamatta kenellekään täyttä itsenäisyyttä. Kosovossa tämä puolestaan tarkoitti sopimusmallia, jossa Kosovon perustuslaissa annettiin Serbian kanssa samanmielisille ja Kosovon itsenäisyyttä vastustaneille serbivähemmistöille varsin laajat vähemmistöoikeudet.
***
Vaikka jotkin ominaisuudet ja menetelmät ovat yleismaailmallisia, presidentti Ahtisaaren työ on myös osa lähihistoriaa.
Namibian itsenäistyminen liittyy läheisesti kylmän sodan ja apartheidin päättymiseen. Kun Neuvostoliitto romahti, ideologioiden välinen taistelu menetti merkityksensä, ainakin joksikin aikaa. Oli enemmän tilaa miettiä, mikä todella oli hyväksi ihmisille ja heidän tulevaisuudelleen. Acehin rauhansopimus allekirjoitettiin World Trade Centerin terrori-iskujen sekä Afganistanin ja Irakin sotien jälkimainingeissa. Tuohon aikaan vallitsi vahva maailmanlaajuinen yksimielisyys siitä, että valtiosta riippumattomien aseellisten toimijoiden muodostamaa uhkaa oli rajoitettava. Kosovon asemaa koskeva prosessi vuosina 2006–2007 osui ajankohtaan, jolloin Yhdysvaltojen, Euroopan ja Venäjän suhteet alkoivat murentua.
***
Martin uran menestyksellisimmät saavutukset ajoittuvat aikaan, jolloin uskoimme globaaleihin monenkeskisiin instituutioihin ja yhteisesti sovittuihin sääntöihin enemmän kuin nykyään. Voisi jopa kysyä, kuinka merkityksellisiä nämä kokemukset ovat nykyajan rauhanprosesseille. YK:n erityislähettilään asema 2000-luvun alussa oli hyvin erilainen kuin mykyään. Monimutkaisuus ja epävarmuus ovat lisääntyneet, ja rauhanprosessit sekavampia kuin koskaan.
Itse sanoisin kuitenkin, että nuo opit ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Martti ei koskaan korostanut asemaansa. Hän puhui aina hänelle annetuista tehtävistä. Tarve kohdella ihmisiä arvokkaasti, ymmärtää vallitsevan tilanteen rajoitukset ja mahdollisuudet sekä tarve löytää toimivat ratkaisut ihmisten aiheuttamiin ongelmiin ovat yleismaailmallisia taitoja ja ominaisuuksia. Niitä tarvitsevat kaikki, jotka ovat saaneet tehtäväkseen työskennellä yhteisen hyvän puolesta.
Kiitos!
Käännöstä on päivitetty 15.5.2025 klo 14.15.
