Presidentinlinna sijaitsee Helsingissä Pohjoisesplanadin ja Mariankadun kulmassa Kauppatorin laidalla. Linnan taustalla nousee Tuomiokirkko. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Presidentinlinna valmistui alun perin kauppaneuvos Johan Heidenstrauchin kauppiaskartanoksi vuonna 1820. Pehr Granstedtin suunnitteleman rakennuksen piirustukset viimeisteli Carl Ludvig Engel. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Presidentinlinnan Pohjoisesplanadin pääsisäänkäynnin punainen damastikuvioinen matto johdattaa vieraat portaita ylös. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
Portaikkoon on palautettu vanhoissa mustavalkokuvissa näkynyt 1800-luvun lopun marmorointimaalaus. Alkuperäiset värisävyt ja fragmentit löytyivät tutkimuksissa kolmannen kerroksen lepotasanteelta. Kuva: Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia
Goottilaisen salin seiniä koristavat maakuntien ja kaupunkien vanhat vaakunat, jotka ovat peräisin arviolta 1800-luvun lopulta. Alun perin seinään oli suunniteltu keisarillisen perheen muotokuvia. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
Goottilaisen salin seiniä koristavat maakuntien ja kaupunkien vanhat vaakunat, jotka ovat peräisin arviolta 1800-luvun lopulta. Alun perin seinään oli suunniteltu keisarillisen perheen muotokuvia.. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
Goottilainen sali. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
Goottilaisen salin katon koristemaalaukset on palautettu 1800-luvun lopun asuun. Salin kupolin maalauksessa on ollut viisi vaihetta. Nykyinen ulkoasu on vanhin alkuperäinen pinta toisesta vaiheesta. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
Katon kuviossa on kasviornamenttiaiheita ja kolmiulotteisuutta jäljittelevää grisaille-maalausta. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Peilisalissa järjestetään hallituksenvaihdostilaisuudet ja pienempiä juhlalounaita sekä -päivällisiä. Tila on alun alkaen ollut keisarin valtaistuinsali ja tanssisali, ja sen on suunnitellut Carl Ludvig Engel. Esikuvana on saksalaisen arkkitehti Karl Friedrich Schinkelin suunnittelema musiikkisali Berliinin Schauspielhausissa. Peilisali on alun perin ollut tyyliltään koruttomampi; sen kultauksia on lisätty itsenäisyyden aikana. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
Valtiosalissa järjestetään valtiovierailun juhlapäivälliset. Itsenäisyyspäivänä kättely ja tanssi tapahtuvat salissa. Vuonna 1907 valmistuneen salin esikuvana on Pietarissa sijaitsevan Talvipalatsin Pyhän Yrjön sali. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
Ruokasalissa järjestetään virallisia keskusteluja sekä kahvitilaisuuksia. Itsenäisyyspäivänä tilassa on tarjoilupöytiä. Katossa on 1970-luvun peruskorjauksessa uudistetut, grisaille- eli harmaasävytekniikalla toteutetut maalaukset. Alkuperäisen mallin mukaiset, kasviaiheiset maalaukset edustavat empiretyyliä. Seinillä on keisarillisen taidekokoelman maalauksia. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
Presidentin virallisessa työhuoneessa järjestetään tasavallan presidentin kahdenvälisiä tapaamisia. Siellä presidentti pitää myös vuotuisen uudenvuodenpuheen. Kirjoituspöydän lamppu on ollut käytössä kaikilla presidenteillä. Tilassa on yksi Presidentinlinnan neljästä toimivasta tulisijasta. Huoneen seinillä on keisarillisen kokoelman maalauksia sekä työpöydän takana Albert Edelfeltin vuonna 1900 järjestettyyn Pariisin maailmannäyttelyyn maalaama teos nimeltä Nyländska Jaktklubbenin soutusatama Helsingissä. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Peilisalin kattokruunu. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
Mariankadun puolen sisäänkäynti. Mariankadun aulasta johtavat portaat Atriumiin. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Lisää kuvia
