Puheen alkuperäinen kieli on englanti
Muutosvarauksin
Arvoisa Ahvenanmaan maakuntapäivien puhemies
Arvoisat parlamentaarikot
On mukava olla jälleen täällä Ahvenanmaalla. Muistan hyvin, kuinka purjehdimme tänne perheeni kanssa kesälomilla, kun olin lapsi. Ahvenanmaa on yksi Suomen kauniin saariston helmistä.
Itämeri yhdistää meitä rannikkovaltioita. Meillä on monia yhteisiä intressejä, kuten merenkulku, kauppa ja kulttuuri sekä ympäristöllisesti erittäin herkkä merialue. Yksi valtio on kuitenkin päättänyt toimia tavalla, joka vaarantaa muiden turvallisuuden.
Niin kauan kuin Venäjä ei ole valmis ottamaan vastuuta yhteisen meremme turvallisuudesta, vastuu lankeaa entistä enemmän meidän kannettavaksemme.
Vuonna 2006, kun olin Euroopan parlamentin jäsen, laadin yhdessä muun muassa Toomas Hendrik Ilveksen kanssa mietinnön pohjoiseen ulottuvuuteen sisältyvästä Itämeren aluetta koskevasta strategiasta. Turvallisuus, infrastruktuuri ja energiahuolto olivat tuolloin keskeisiä aiheita, mutta monet asiat ovat muuttuneet.
***
Venäjä aloitti 24. helmikuuta 2022 täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Tämä merkitsi käännekohtaa maailmanhistoriassa. Olen kuvannut tätä tapahtumaa sukupolvemme vuoden 1918, 1945 ja 1989 hetkenä. Emme tiedä, mihin maailma on menossa, mutta tiedämme, että se muuttuu. Paluuta ei ole.
Toisen maailmansodan jälkeen YK:n peruskirjassa kiellettiin voimankäyttö valtioiden välillä, paitsi itsepuolustuksena tai turvallisuusneuvoston valtuuttamana. YK:n peruskirja muodostaa perustan maailmanjärjestykselle, jossa valloitussodat ovat laittomia – ja sellaisina niiden on pysyttävä. On kuitenkin kiistatonta, että sääntöihin ja monenväliseen yhteistyöhön kohdistuu yhä enemmän paineita.
Venäjän hyökkäyssodan seuraukset tuntuvat kaikkialla maailmassa, erityisesti Itämeren alueella. Venäjän ja muiden Itämeren maiden väliset suhteet on jäädytetty. Venäjän ja muun Euroopan välisten suhteiden luominen tavalla tai toisella on mahdollista vasta, kun Ukrainassa on saavutettu oikeudenmukainen ja kestävä rauha.
Uudet suhteet olisivat myös hyvin erilaiset kuin ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa. Emme voi kääntää historian kulkua. Venäjä on rikkonut kansainvälisen oikeuden perusperiaatteita.
Itämeren alueella turvallisuustilanteen muutokset ovat tuoneet mukanaan myös myönteistä kehitystä. Ne ovat erityisesti edistäneet samanmielisten, demokraattisten maiden välistä yhteistyötä alueella.
***
Suomen ja Ruotsin liittyminen Naton jäseniksi – Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan – avasi uusia mahdollisuuksia turvallisuuspoliittiselle yhteistyöllemme.
Tammikuussa minulla oli kunnia isännöidä ensimmäistä Itämeren alueen Nato-jäsenmaiden huippukokousta Helsingissä. Kokous järjestettiin vastauksena Itämerellä lisääntyneisiin vakaviin turvallisuusuhkiin.
Nämä välikohtaukset ovat lisääntyneet Venäjän niin kutsutun varjolaivaston vuoksi, joka koostuu huonokuntoisista ja puutteellisesti vakuutetuista vanhoista aluksista. Varjolaivasto on myös ympäristöriski Itämerelle, joka on tässä suhteessa erityisen herkkä alue.
Helsingin huippukokouksessa tavoitteemme oli vahvistaa yhteistä ja vankkaa vastausta kaikkiin toimiin – olivatpa ne huolimattomuudesta johtuvia tai tahallisia – jotka vahingoittavat tai uhkaavat kriittisen merenalaisen infrastruktuurin toimintaa.
Korostimme, että tällaisen vastauksen on oltava kansainvälisen merioikeuden mukainen, mukaan lukien merenkulun vapaus.
Konkreettisena yhteisenä vastauskeinona Nato käynnisti ”Baltic Sentry” -operaation, jonka tavoitteena on parantaa tilannetietoisuutta ja estää vihamielisiä toimia.
Myös Itämeren alueella toimivat elimet ovat tehostaneet toimiaan. Esimerkiksi Itämeren valtioiden neuvosto on päättänyt lisätä alueellista yhteistyötä merenalaisen infrastruktuurin suojelemiseksi.
Haluan erityisesti korostaa viranomaistemme, kuten Rajavartiolaitoksen, lainvalvontaviranomaisten ja Merivoimien, tekemää arvokasta työtä.
Tätä me kutsumme Suomen malliksi. Se tarkoittaa toimivaltaisten ja osaavien viranomaisten nopeaa ja päättäväistä reagointia kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Tämä lähestymistapa on osoittautunut ratkaisevaksi hybridiuhkien torjumisessa Itämerellä.
Maidemme viranomaisten pitkäaikainen käytännön yhteistyö esimerkiksi merivalvonnassa varmistaa Itämeren lähialueiden turvallisuuden.
Olipa kyse sitten Itämerestä tai laajemmin Euroopasta tai maailmasta, meidän on ymmärrettävä käynnissä olevat muutokset ja sopeuduttava niihin. Tämä edellyttää päättäväistä yhteistä toimintaa.
***
Hyvät parlamentaarikot
Haluan onnitella Itämeren parlamentaarikkokonferenssia ja tämän vuoden isäntää, Ahvenanmaan maakuntapäiviä, konferenssin järjestämisestä.
Ahvenanmaa on autonominen, demilitarisoitu ja ruotsinkielinen osa Suomea. Ahvenanmaan historia ja asema ovat erinomainen esimerkki siitä, miten monenvälisellä yhteistyöllä voidaan saavuttaa menestyksekkäitä ja kestäviä ratkaisuja. Tämä tekee Ahvenanmaasta täydellisen kohtaamispaikan myös tälle konferenssille.
Kannustan aina parlamentin jäseniä luomaan kansainvälisiä yhteyksiä. Itämeren parlamentaarikkokonferenssia on tärkeä erityisesti siksi, että turvallisuustilanne alueellamme on muuttunut ja kohtaamme jatkuvasti uusia alueellisesti merkittäviä haasteita. Pidän myös erittäin arvokkaana sitä, että Itämeren alueen kestävä ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen liittyvä kehitys on asialistallanne keskeisellä sijalla.
Toivotan teille kaikille onnistunutta konferenssia.
