Puheen alkuperäinen kieli on englanti
Muutosvarauksin
Arvoisa presidentti,
herra Skúlason,
arvoisa puhemies,
herra pääministeri,
arvoisat ministerit,
arvoisat suurlähettiläät,
hyvät naiset ja herrat!
Suzanne ja minä haluamme toivottaa teidät, arvoisa presidentti ja herra Skúlason, lämpimästi tervetulleiksi Suomeen. Vierailuvaihto molempiin suuntiin on maidemme välillä ollut tiivistä, niin kuin asiaan kuuluukin. Kuulumme molemmat Pohjoismaihin ja kansanluonteeltamme olemme hyvin lähellä toisiamme.
Henkilökohtaisesti Islanti merkitsee minulle useita lämpimiä muistoja. Osallistuin 1980-luvulla golfin Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin Keflavikissa. Ensimmäisen päivän jälkeen kaikki oli hyvin, mutta toisena päivänä paikallinen sää sai yliotteen. Vuonna 2016 vietimme perheeni kanssa Islannissa useita päiviä Atlantin ylityksen välipysähdyksellä. Erinomainen osoitus siitä, miten tiiviit lentoliikenneyhteydet ovat osaltaan tuomassa maitamme lähemmäksi toisiaan.
Islanti on kaikin puolin menestyksekäs valtio, mutta pienen kokonsa vuoksi se herättää altavastaajaan kohdistuvaa sympatiaa, erityisesti urheilussa. Islannin jalkapalloihme2010-luvulla on jäänyt erityisesti mieleeni. Miesten maajoukkue, lempinimeltään ”Strákarnir okkar” eli ”Meidän poikamme”, loisti EM-kisoissa 2016 ja MM-kisoissa 2018 Islannista tuli pienin koskaan kisoihin päässyt maa. Islannin naisten jalkapallomaajoukkue on vakiokävijä arvokisoissa. Muutaman sadantuhannen ihmisen kansalle tällainen menestystarina on uskomaton.
Myös musiikissa Islannin vaikutus on ollut maan kokoon nähden valtaisaa. Mielestäni erityisen ihailtavaa on se, että menestys on tullut luovalla otteella ja omaehtoisella tekemisellä. Omiin artistisuosikkeihini lukeutuu Björk.
Hyvät ystävät!
Kansojamme yhdistää se, että kylmästä ja pimeästä pitää päästä kuumaan rentoutumaan. Meillä on sauna ja teillä kuumat altaat. Islantilaisilla on monia sanontoja säästä, kuten ”jos et pidä säästä, odota 5 minuuttia”. Tämä kuvaa joustavaa asennettanne. Meillä Suomessa on oma suhteemme välillä oikukkaaseen säähän. Muistelemme mielellämme mennyttä kesää, joka tänä vuonna taisi muistaakseni sattua tiistaille.
Meitä yhdistää myös vahvaluontosuhde. Islannissa luonnon voima tietysti näkyy eri tavalla kuin meillä, koska maassanne on vulkaanista aktiivisuutta. Minuun tekeekin vaikutuksen Islannin tapa toimia yhteen luonnonvoimien kanssa.
Kielemme eivät ole lähisukulaisia, mutta haluan nostaa esiin kaksi avainsanaa, jotka ovat lähes samoja molemmilla kielillä: suklaarusina (súkkulaðirúsína) ja muurarimestari (múrarameistari).
Arvoisa presidentti, hyvät ystävät!
Pohjoismaisen yhteistyön merkitys on viime vuosina noussut täysin uuteen arvoon. Islanti ja Suomi osallistuvat pohjoisina naapureina aktiivisesti yhteistyöhön, niin Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston puitteissa kuin Nordefco-puolustusyhteistyössäkin. Suomen ja Islannin suhteet ovat entisestään tiivistyneet Suomen Nato-jäsenyyden myötä.
Tänään maidemme välillä solmittu puolustusyhteistyötä koskeva yhteisymmärryspöytäkirja heijastaa tiivistyvän suhteen mahdollisuuksia. Yhteistyöllä voimme vahvistaa molempien maiden puolustusta, alueellista turvallisuutta sekä Naton pelotetta ja puolustusta. Erinomainen esimerkki käytännön yhteistyötä on se, että osallistuimme Islannin ilmavalvontaan hävittäjillämme tämän vuoden alussa.
Yhteistyöstä puhuttaessa arktinen alue on aivan keskeisessä asemassa. Arktisen alueen turvallisuus on kiinteästi yhteydessä Itämeren alueen ja muun Euroopan turvallisuustilanteeseen. Nopeutuva ilmastonmuutos kasvattaa arktisen alueen strategista merkitystä. Näissä kysymyksissä meidän on oltava hereillä ja vaikutettava kehityksen kulkuun.
***
Intressimme ovat hyvin yhteneviä, samoin kuin arvomme. Tämä on kansainvälisessä politiikassa harvinaislaatuinen tilanne, jota meidän on syytä korostaa ja arvostaa. Sekä Islanti että Suomi painottavat kansainvälisessä yhteistyössä sukupuolten tasa-arvoa, ilmastonmuutoksen torjuntaa, rauhanomaista konfliktien ratkaisua ja kestävää kehitystä.
Islanti on kärjessä esimerkiksi Global Gender Gap -indexissä, joka mittaa eroja sukupuolten välillä talouteen, poliittisiin, koulutuksellisiin ja terveysperustaisiin kriteereihin pohjautuen. Islanti on jo yli 10 vuotta pysytellyt listan kärjessä. Suomi tulee perässä hyvänä kakkosena.
Suomi ja Islanti ovat YK:n ja sen jäsenjärjestöjen aktiivisimpia jäsenmaita. Meillä on vahva maine ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen sekä sääntöpohjaisen monenkeskisen maailmanjärjestyksen ja kansainvälisen oikeuden puolustajina. Tätä mainetta tulemme jatkossakin vaalimaan.
***
Haluan loppuun mainita, että Suomen ja Islannin välisessä kaupassa on paljon potentiaalia kehittämiselle. Tavarakauppa on toistaiseksi vaatimatonta, mutta kehitys on myönteistä. Tälle valtiovierailulle osallistuva yritysvaltuuskunta tarjoaa hienon mahdollisuuden kehittää keskinäisiä kauppasuhteitamme. Hyödynnetään se parhaalla mahdollisella tavalla.
Hyvät ystävät!
Paikoitellen ilmastomme on kylmä ja karu, mutta yhteinen siteemme ja ystävyytemme ovat sitäkin lämpimämmät. Näillä sanoilla ehdotan maljan kohottamista teidän kunniaksenne, arvoisa presidentti, sekä ystävyydelle maidemme ja kansojemme välillä.
