Arvoisa Herra Presidentti,
arvoisat ministerit ja
suurlähettiläät,
hyvät naiset ja herrat
Minun ja Latvian yhteinen historia alkoi vuonna 1992, jolloin vierailin ensi kertaa Riiassa opintoihini liittyen. Tuolloin aistin ilmassa muutoksen ja ihmisten sydämissä toivon. Nyt näen uudenlaisen Riian ja uuden Latvian, maan, joka on lunastanut oman paikkansa maailmassa.
Ennen tätä matkaa tarkistin, löytyykö esivanhempieni joukosta yhteyksiä Latviaan. Kävi ilmi, että minulla on tosiaan ollut sukua Latviassa, ja vieläpä varsin mielenkiintoista sellaista. Esimerkiksi 1500-luvulla elänyt Henrik Horn oli suora esi-isäni. Hänet nimitettiin Ruotsin armeijan joukkojen komentajaksi Virossa ja hän sai käskyn polttaa Liivinmaa. Syynä oli se, että alue oli tuolloin Puolan hallinnassa. Siihen lopetin lukemisen latvialaisista esi-isistäni.
Innokkaana urheilufanina muistan, kuinka lapsena seurasin suurten latvialaisurheilijoiden uraa. Latvia tuntui menestyvän niin kesä- kuin talvilajeissakin. Suuria nimiä on riittänyt vuonna 1971 Helsingin EM-kisoissa kilpailleesta keihäänheittäjästä Jānis Lūsisista aina nykypäivän NBA-koripallotähteen Kristaps Porziņģisiin.
Latvialla on myös aina ollut upea jääkiekkomaajoukkue. Sandis Ozoliņš, Kārlis Skrastiņš ja monet muut. Kukapa voisi unohtaa, kuinka Latvia vuonna 2023 voitti pronssimitalin jääkiekon MM-kisoissa Tampereella. Se oli ensimmäinen kerta Latvian historiassa, mutta tuskin viimeinen. Suomen onkin syytä pitää varansa.
Me vuorostamme onnistuimme saavuttamaan jotain vastaavaa viime viikolla koripallon EM-kisoissa. Suomi on koripallossa vähän kuin Latvia jääkiekossa. Aivan kuten Latvia saattoi sanoa vuonna 2023, mekin voimme nyt todeta: olemme nousseet huipulle.
Poliittisen urani aikana olen luonut henkilökohtaisia suhteita latvialaisiin kollegoihini. Olen oppinut kunnioittamaan heidän avoimuuttaan, aitouttaan ja kykyään ajatella analyyttisesti. Presidentti Rinkēvičsin kanssa toimimme samaan aikaan ulkoministereinä. Teimme läheistä yhteistyötä ja samalla meistä tuli myös hyvät ystävät. Valdis Dombrovskisin kanssa toimimme yhtä aikaa pääministereinä ja ratkoimme yhdessä tuon ajan vaikeita kysymyksiä.
Arvoisat vieraat, hyvät ystävät
Suomi ja latvia eivät ole läheisiä sukukieliä, mutta monet samankaltaiset sanat kertovat vuosisatojen läheisestä vuorovaikutuksesta, kaupankäynnistä ja ystävyydestä. Esimerkiksi ”kirves” on latviaksi ”cirvis” ja ”sieni” on ”sēne”, ”poika” on ”puika” ja ”naula” on ”nagla”. Sanonta ”firma maksaa” on sama sekä suomeksi että latviaksi. Suomen sanonta ”ei ole latin latia”, tarkoittaa ettei ole rahaa, ja viittaa Latvian entiseen rahayksikköön.
Lisään vielä yhden todella tärkeän sanan ja se on ”laiva”. Se on latviankielinen sana veneelle ja sillä on lähes sama merkitys suomeksi. Tämä yhtäläisyys kertoo maidemme välisistä yhteyksistä, pääosin vesiteitse.
Itämeri on yhdistänyt meitä aina viikinkiajalta asti, mutta vuorovaikutus ei ole rajoittunut pelkästään mereen. Daugava-joella on itse asiassa myös suomalainen nimi: Väinäjoki. Suomalaisilla oli tapana purjehtia jokea pitkin pitkälle sisämaahan tekemään kauppaa. Väinäjoki ei ole vain maantieteellinen nimi, vaan se liittyy myös Suomen historiaan, kulttuuriin ja mytologiaan.
Samaa voidaan sanoa myös liivinmaalaisista ja heidän kielestään. Nykyään heitä on enää vähän jäljellä, mutta heidän historiansa elää edelleen.
Kun mietin yhteistä historiaamme, muistan myös sen, että Suomi ja Latvia olivat yhtä aikaa noin sadan vuoden ajan Ruotsin vallan alla. Useimmat ihmiset eivät ehkä tule ajatelleeksi, että tuon valtakunnan suurin kaupunki ei suinkaan ollut Tukholma vaan Riika.
Yhteinen historiamme on myös turvallisuusyhteistyötä. Yksi hieno esimerkki tästä on Jääkäriliike. Huomenna vierailemme Liepājassa, jolla on aivan erityinen asema Suomen historiassa. Helmikuussa 1918 suomalaiset jääkärit vannoivat uskollisuutta Suomen hallitukselle Liepājan Pyhän kolminaisuuden kirkossa. Liepājassa käydyn koulutuksen jälkeen jääkäripataljoonan pääjoukko lähti kohti Vaasaa auttaakseen varjelemaan Suomen tuoretta ja vielä haurasta itsenäisyyttä.
Toista maailmansotaa seurannut vaihe, Neuvostoliiton miehitysaika Latviassa, jää historiankirjoihin poikkeuksena. Se on vain poikkeama yhteisellä taipaleellamme vuosisatoja kestäneen yhteistyömme varrella.
Herra Presidentti, arvoisat vieraat
Meillä on yhteinen turvallisuusympäristö. Jaamme myös yhteisen näkemyksen siitä. Emme ole koskaan laskeneet suojaustamme. Panostamme jatkossakin turvallisuuteemme ja puolustukseemme. Samalla tunnustamme sen, että turvallisuus rakennetaan yhdessä.
Sodat käydään taistelukentillä, mutta ne voitetaan kotirintamalla. Kaiken perustana on kokonaisturvallisuus. Koulutetut, motivoituneet ja innovatiiviset ihmiset, jotka rakentavat ja puolustustavat yhteiskuntaa. Varmennetut toimitusketjut ja kriittinen infrastruktuuri. Kansainvälinen yhteistyö. Nämä ovat ne periaatteet, joiden mukaisesti elämme.
Tänä päivänä sotaa käydään jatkuvasti myös informaatiovaikuttamisena, ihmisten mielissä. Latvia ymmärsi tämän jo varhain. Täällä Riiassa sijaitseva Naton strategisen viestinnän osaamiskeskus on osoitus siitä. Se on myös ollut esimerkkinä Helsingissä toimivalle hybridiuhkiin keskittyvälle osaamiskeskukselle.
Hyvät ystävät
Turvallisuuden lisäksi maidemme väliset läheiset suhteet ulottuvat myös koulutukseen. Latvian lääketieteellisissä tiedekunnissa on yli 500 suomalaista opiskelijaa. Tämä on yksi suurimmista suomalaisista lääketieteen opiskelijoiden keskittymistä Suomessa tai sen ulkopuolella. Tänään tapasinkin heistä muutamia.
Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä: maidemme kahdenväliset liikesuhteet ovat kenties vahvemmat kuin koskaan. Latvian suurin panimo, Cēsu Alus, on suomalaisen Olvin omistuksessa. Hesburger on Latvian suurin pikaruokaketju. Neste on toiminut Latviassa 35 vuoden ajan. Patrialla on vahva asema puolustusteollisuuden alalla. Sen tuotanto Valmierassa on tärkeää koko arvoketjulle.
Herra Presidentti, arvoisat vieraat
Haluan sekä omasta että Suzannen puolesta esittää isännillemme suuret kiitokset lämpimästä vastaanotosta, jonka olemme saaneet osaksemme.
Diplomatia on muun muassa sanojen taidetta. Täällä tänä iltana voin käyttää suuria sanoja, kuten yhtenäisyys ja ystävyys, tietäen, että niillä on todellista merkitystä. Sillä me olemme erottamattomat. Me näemme asiat samalla tavalla. Me olemme yhtä.
