Puolustusministeri Nakatani Gen,
varapuolustusministeri Honda Taro,
varaulkoministeri Fujii Hisayuki,
varasisäasiain- ja viestintäministeri Adachi Masashi,
suurlähettiläs Jääskeläinen,
arvoisat vieraat.
Minasama, konbanwa, Nippon ni korarete ureshiidesu. (Hyvää iltaa kaikki, on mukava olla Japanissa.)
On suuri kunnia osallistua tähän tilaisuuteen Puolustusvoimain lippujuhlan päivän kunniaksi. Päivä on minulle erityinen sekä tasavallan presidenttinä että Suomen puolustusvoimien ylipäällikkönä.
Lippujuhlan päivää vietetään 4. kesäkuuta, joka on marsalkka Gustaf Mannerheimin syntymäpäivä. Hän oli suuri sotilasjohtaja, jolla oli merkittävä ura Suomen puolustusvoimissa. Vuonna 1944 hänestä tuli tasavallan presidentti. Marsalkka Mannerheim oli yksi Suomen merkittävimmistä henkilöistä viime vuosisadan kovien sotien aikana. Toimiessaan ensin sotilasjohtajana ja sittemmin poliittisena johtajana hän toi vakautta ja jatkuvuutta raskaisiin sotavuosiin ja niitä seuranneeseen pula-aikaan.
***
”Ilman ymmärrystä jatkuvuudesta ei voi luoda perustaa; ilman ymmärrystä muutoksesta ei nouse uusia tuulia”.
Nämä sanat ovat Japanin Edo-kauden suuren runoilijan Matsuo Bashon kuvaus haiku-runouden taustalla olevasta ajattelutavasta. Hänen sanoissaan on iätöntä viisautta. Niitä voidaan soveltaa mihin tahansa taiteen muotoon – myös diplomatiaan ja ulkopolitiikkaan.
Mielestäni Basho onnistui sanoittamaan, mistä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pitäisi olla kyse.
Sekä Suomen että Japanin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa jatkuvuus on aina ollut suuressa arvossa. Eikä syyttä, osittain historiallisista syistä. Perustamme rakentuvat pysyville arvoille.
Samalla sekä Suomi että Japani ovat osoittaneet, että uusien haasteiden tai vastoinkäymisten edessä meillä on kyky sopeutua ja toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Me ymmärrämme, mitä muutos tarkoittaa.
Marsalkka Mannerheimin ajoista ja hänen seuraajiensa jälkeen Suomi on siirtynyt aktiivisesta vakauspolitiikasta kohti arvopohjaista realismia. Vapauteen, ihmisoikeuksiin ja kansainvälisiin sääntöihin perustuvat yleismaailmalliset arvot ovat meille edelleen keskeisiä. Samalla tiedostamme, ettei nykymaailman ongelmia voi ratkaista vain niiden kanssa, jotka ovat kanssamme samaa mieltä. Tarvitaan vuoropuhelua.
***
Viime vuosina maailma on muuttunut enemmän kuin kukaan olisi voinut kuvitella: olemme nähneet koronapandemian, ilmastonmuutoksen, Lähi-idän kärsimykset, tullit ja kauppasodat sekä lisääntyvän transaktionalismin. Sama koskee teknologiaa, kestävää kehitystä ja taloutta. Asiat, joiden piti yhdistää meitä, repivät meitä nyt yhä enemmän erilleen.
Globaali turvallisuusjärjestys on nopeasti muuttumassa: Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan, jota muun muassa Pohjois-Korea tukee, uhkaa maailman vakautta. Tämä luo vaarallisen ennakkotapauksen muille, jotka haluavat haastaa monenvälisen, sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestelmän. Tämä näkyy myös täällä indopasifisella alueella.
Yhdessä samanmielisten maiden, kuten Japanin, kanssa Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän provosoimattoman hyökkäyksen Ukrainaa vastaa. Haluan kiittää Japania jatkuvista ponnisteluistanne Ukrainan tukemiseksi.
***
Suomen ja Japanin kahdenväliset diplomaattiset ja sotilaalliset suhteet ulottuvat yli sadan vuoden taa. Monen tutkijan mukaan Japanin voitto Venäjästä amiraali Togon johdolla Venäjän ja Japanin välisessä sodassa (1904–1905) oli keskeinen tekijä Venäjän imperiumin horjuttamisessa ja Suomen itsenäistymisessä Venäjästä.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että suomalainen Pyynikin panimo valmisti vuosien ajan Amiraali-olutta. Legendan mukaan se oli omistettu amiraali Togon voitolle.
Maamme ovat aiemmin tehneet yhteistyötä tiedustelutoiminnassa, kuten Neuvostoliiton salakirjoituksen murtamisessa 1930-luvulla. Olemme myös jakaneet osaamistamme talvisodankäynnissä. Toinen mielenkiintoinen seikka onkin se, että sotilaiden suksilla vetämä pulkka, ”ahkio”, on japaniksi ”akio”.
Nykyään Suomi ja Japani ovat strategisia kumppaneita, joita yhdistävät intohimo mieltä innoittavaan arkkitehtuuriin ja muotoiluun sekä sitoutuminen innovatiivisten teknologioiden kehittämiseen.
Lopuksi haluaisin palata runoilija Matsuo Bashon pääperiaatteeseen. Se tunnetaan nimellä ”Fueki Ryuko”, pysyvyys ja muutos. Ehdotan, että otamme tämän uuden, aiempaa syvemmän yhteistyömme johtotähdeksi. Säilytetään yhdessä se, mikä on hyvää, ja tartutaan yhdessä uusin mahdollisuuksiin.
