Arvoisa puhemies, arvoisat Suomen kansan edustajat
Elämme maailmanpolitiikan siirtymäkautta. Kylmän sodan jälkeinen aikakausi on ohi. Uusi maailmanjärjestys hakee muotoaan.
Mennyt vuosi osoitti, että Suomi kykenee toimimaan tässä muuttuvassa maailmassa. Käsittelemme maailmaa sellaisena kuin se on ja pyrimme muovaamaan sitä suuntaan, jonne haluaisimme sen menevän. Emme vain sopeudu, vaan vaikutamme.
Diplomatian pelilaudalla on parempi olla pelaaja kuin pelinappula. Kaikki lähtee siitä, että ymmärrämme mistä maailman murroksessa on kyse ja mitä voimme asian eteen tehdä. Muutosta ei kannata pelätä tai paeta, siihen pitää voida vaikuttaa. Samaan aikaan meidän pitää myös itse pystyä muuttumaan. Nostalgia ei ole strategia.
***
Menemme kohti maailmaa, jota määrittelee yhä enemmän valta ja voima. Tämä muutos tapahtuu asteittain ja pitkällä aikavälillä.
Näinä aikoina muutos kuitenkin näkyy meille tapahtumina, jotka tekevät siitä konkreettisen ja äkkinäisen, jopa rajun.
On asioita, joihin voimme vaikuttaa ja asioita, joista voimme lausua. Välillä on valittava taistelunsa. ”Pick your battles”, kuten englanniksi sanotaan.
Tästä esimerkkinä alkuvuosi, jonka aikana olemme työskennelleet Ukrainan rauhanprosessin ja Grönlantia koskevien jännitteiden laukaisemisen eteen sekä lausuneet Venezuelan tilanteesta ja Iranin väkivaltaisuuksista.
***
Maailmassa yhteistyö, kilpailu ja konfliktit vaikuttavat rinnakkain. Nyt elämme aikakaudella, jota pääasiassa luonnehtii voimistuva kilpailu. Toimimme, jotta kilpailu ei läikkyisi konfliktiksi. Toimimme, jotta yhteistyö saisi taas jalansijaa.
Olemme nähneet, miten suurvallat käyttävät kaikkia vallan välineitään joustavasti. Turvallisuus liittyy teknologiaan, kauppapolitiikkaan ja talouteen. Meidänkin, siis Euroopan, on tämä ymmärrettävä ja sen mukaan toimittava. Työkalupakista ei ainakaan ole puutetta.
Ulkopolitiikka perustuu arvoihin, intresseihin ja valtaan. Harvemmin ne ovat täydellisessä sopusoinnussa. Ulkopolitiikassa tehdään päätöksiä joka päivä. Päätösten vaikutuksia ja tasapainoa on punnittava tarkoin. Maltilla ja harkiten.
***
Euroopan turvallisuutta muokkaa nyt vahvimmin kolme asiaa. Ensinnäkin Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Toiseksi Kiinan nousu suurvallaksi. Ja kolmanneksi Yhdysvaltojen uusi ulko- ja turvallisuuspoliittinen doktriini. Nämä kaikki myös muokkaavat maailmaa suuntaan, jossa voima määrittelee kansainvälisiä suhteita yhä enemmän.
Nämä ovat tosiasioita. Voimme reagoida niihin joko voivottelemalla tai tekemällä. Suomalainen tapa on tehdä. Siksi liityimme Natoon. Siksi pyrimme vaikuttamaan EU:ssa ja laajemmin osana Eurooppaa. Siksi pidämme huolta omasta puolustuskyvystämme ja kokonaisturvallisuudestamme.
Murroksen keskellä Euroopasta tulee entistä itsenäisempi toimija. Se ottaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan. Se vahvistaa omaa puolustustaan. Se rakentaa maailman laajinta vapaakauppaverkostoa. Koska olemme EU:n täysivaltainen jäsen, voimme vaikuttaa.
***
Yhdysvallat on meille tärkeä liittolainen. Samalla on rehellisesti myönnettävä, että Yhdysvallat on muutoksessa. Muutoksessa on myös sen suhtautuminen liittolaisiinsa ja sen tapa tehdä ulkopolitiikkaa. Tämän olemme nähneet läheltä viimeisen vuoden aikana.
Yhdysvaltain nykyhallinnon ulkopolitiikan taustalla on ideologia, joka on ristiriidassa omien arvojemme kanssa esimerkiksi siinä, että se murentaa nykyistä kansainvälistä järjestelmää. Se toimii enemmän kansainvälisten instituutioiden ulkopuolella. Yhdysvaltain ulkopolitiikan prioriteettilistalla Eurooppa on läntisen pallonpuoliskon ja Aasian-Tyynenmeren alueen takana.
Nämä ovat realiteetteja, joiden kanssa työskentelemme päivittäin. Hetkessä emme kykene sopeutumaan tähän murrokseen. Valintoja joudumme jatkossakin tekemään. Kahdenvälinen suhteemme on niin vahva, että kykenemme keskustelemaan Yhdysvaltojen kanssa asioista suoraan.
On asioita, joissa teemme yhteistyötä, kuten puolustus, Nato ja meriteollisuus. Samalla on asioita, joista olemme avoimesti eri mieltä, kuten ilmastonmuutos tai suhtautuminen kansainvälisiin instituutioihin ja sääntöihin.
Tavoitteemme on, että Eurooppa on tulevaisuudessa Yhdysvalloille tasaveroisempi ja kykenevämpi kumppani. Kykenevyys mahdollistaa myös itsevarmuuden. Ilman voimaa kovat lausunnot kaikuvat kovin onttoina. Samalla haluan muistuttaa, että Nato on määritelmällisesti liitto, joka yhdistää Pohjois-Amerikan ja Euroopan. Yhdessä olemme maailman vahvin puolustusliitto.
***
On syynsä sille, että Suomi tukee aktiivisesti kansainvälisiä instituutiota, kuten YK:ta. Kansainvälinen oikeus on yhtä kuin kansainvälisen yhteisön pelisäännöt.
Se ei koskaan ole ollut järjestelmä, jota olisi tehokkaasti toimeenpantu kaikissa tilanteissa. Sen rikkomisesta ei läheskään aina ole seurannut oikeudenmukaista rangaistusta.
Mutta kansainväliset säännöt ovat silti se mittapuu, jolla valtioiden toimintaa arvioimme. Silloin, kun suurvallat ovat loukanneet näitä sääntöjä, nekin ovat yleensä yrittäneet perustella toimintaansa mahdollisimman pitkälle kansainvälisen oikeuden nojalla.
***
Tarvitaanko siis enää kansainvälisiä sääntöjä tai instituutioita? Kyllä tarvitaan, vähintään yhtä paljon kuin ennenkin.
On Suomen etu ylläpitää kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää. Maailma vailla sääntöjä on pienelle valtiolle karu.
Kyse ei ole idealismista, eikä edes pelkästään arvoistamme. Kyse on nimenomaan etujemme puolustamisesta. Etujemme, jotka liittyvät turvallisuuteen, talouteen ja lopulta arkiseen elämäämme ja elintasoomme.
Kansainväliseen oikeuteen perustuva järjestelmä on hyödyllinen myös suurvalloille. Häikäilemätön opportunismi on kenties houkuttelevaa. Se voi näyttää tuottavan nopeita voittoja. Mutta se on lyhytnäköistä eduntavoittelua, jonka seuraukset suurvallatkin löytävät edestään.
***
Suomi puolustaa kaikissa tilanteissa valtioiden suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. Nämä periaatteet ovat meille tärkeitä. Niiden kunnioittamisella on laaja vaikutus vakauteen ja hyvinvointiin maailmassa. Viimeksi olemme muistuttaneet näistä periaatteista Grönlannissa.
Käynnissä olevista konflikteista Ukrainan sodan lopputuloksella on meille kansallisesti aivan erityisen suuri merkitys. Ukraina on taistellut oman itsenäisyytensä lisäksi myös kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän puolesta.
Halusimme tai emme, sodan lopputulos vaikuttaa meihin monin eri tavoin, ei vain käytännössä vaan myös periaatteellisella tasolla. Se viitoittaa sitä, millaisessa maailmassa elämme. Se vaikuttaa siihen, mitä johtopäätöksiä eri valtiot vetävät voimankäytön tuottamista hyödyistä. Ja siihen, miten korkeaksi hyökkäyssodan aloittamisen kynnys muodostuu.
Siksi sodan ratkaisujen on perustuttava kansainväliseen oikeuteen. Siksi jatkamme tukeamme Ukrainalle oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan saavuttamiseksi.
***
Tätä aikaa eivät määritä vain ulkoiset uhat. Valtiot joutuvat myös sisäisesti kamppailemaan sen puolesta, että demokratia ja oikeusvaltio säilyvät vahvoina.
Monissa maissa demokraattinen järjestelmä on tänä päivänä koetuksella – niin ulkoisen vaikuttamisen kuin sisäisen jakautumisen vuoksi. Eräissä EU-maissa on isoja haasteita oikeusvaltiokehityksessä. Kiitos hallitukselle ja eduskunnalle siitä, että olette ajaneet Euroopan unionille työkaluja puuttua näihin kysymyksiin.
Elämme epävakauden ja kovien vastakkainasettelujen aikaa. Siksi tarvitsemme oikeusvaltiota, joka tuo vakautta. Ja demokratiaa, jossa vastakkainasettelut kohdataan yhdessä. Te, arvoisat kansanedustajat, olette lainsäätäjinä suomalaisen demokratian ydin yhdessä toimeenpanevan hallitusvallan ja tuomiovallan kanssa.
***
Suomi on tänään poikkeuksellisen vahva demokratia ja oikeusvaltio. Kansainväliset kansalaisjärjestöt listaavat Suomen maailman vapaimmaksi maaksi, maailman toiseksi vähiten korruptoituneeksi maaksi ja maailman kolmanneksi vahvimmaksi oikeusvaltioksi.
Silti myös Suomessa meidän on vaalittava demokraattista järjestelmäämme joka päivä. Ja rakennettava oikeusvaltiota pahan päivän varalle.
Luottamus myös oikeusvaltioon ja demokratiaan voi nimittäin rapautua. Niitäkin välillä kyseenalaistetaan, vaikka juuri niiden pitäisi meitä yhdistää .
***
Demokratia ja oikeusvaltiohan nimenomaan tekevät mahdolliseksi erilaisten ajatusten tuomisen esiin. Ne mahdollistavat eri näkökulmien kamppailun yhteisten sääntöjen kehikossa. Ne toimivat pidäkkeenä mielivallalle ja sorrolle.
Demokratia pitää sisällään myös viestin nuorille. Tulevaisuus on avoin ja siihen voi vaikuttaa. Suunnasta päätämme yhdessä.
Politiikassa sanat muuttuvat teoiksi. Merkitystä on sillä, millaista kieltä käytämme. Valitettavasti maailmassa on monta esikuvaa niille, jotka haluavat puhua vähättelevästi ja loukkaavasti toisista ihmisistä ja kokonaisista ihmisryhmistä.
Tänä päivänä usein se, joka sanoo räväkimmin, saa eniten näkyvyyttä. Provokaatiot palkitaan huomiolla. Ylilyöntejä luullaan rohkeudeksi. Liioittelua totuudenpuhumiseksi.
***
Olen tasavallan presidenttinä pitänyt hyvin tärkeänä sitä, että vältämme kahtiajakautumista ja rakennamme luottamusta suomalaisessa yhteiskunnassa. Kaiken ytimessä on arvostava keskusteluyhteys. Pitäkäämme siitä huolta.
Eduskunta on viimeisen vuoden aikana käsitellyt useita vaikeita kysymyksiä, demokratian periaatteita toteuttaen.
Yksi tärkeä päätös oli saamelaiskäräjälain uudistaminen. Saamelaiset ovat Suomen ainoa alkuperäiskansa. Heidän kohtelunsa kertoo meistä yhteiskuntana ja demokratiana.
Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio julkaisi raporttinsa joulukuussa. Kehotan ottamaan komission työn vastaan vakavasti – ja jatkamaan sovinnon, keskinäisen kunnioituksen ja yhteistyön tiellä.
***
Lisäksi eduskunta on tehnyt vaikeita päätöksiä Suomen turvallisuuden parantamiseksi epävakaassa maailmassa. Nämä ovat liittyneet Suomen puolustuskykyyn, vihamieliseen vaikuttamiseen vastaamiseen, rajaturvallisuuteen.
On tärkeää, että kykenemme Suomen turvallisuutta vahvistaviin päätöksiin. Yhtä tärkeää on, että ne syntyvät yhdessä harkiten ja keskustelujen kautta. Yhteisenä tavoitteenamme on Suomen paras.
Kansainvälisen tilanteen muutoksen syvyyden ja nopeuden vuoksi olemme sopineet yhdessä pääministerin kanssa, että eduskunta saa valtioneuvoston ajankohtaisselonteon ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintaympäristön muutoksesta.
Selonteon laadinta on vasta alkamassa. Yksi asia on kuitenkin selvä: arvopohjainen realismi antaa meille työkalut toimia muuttuvassa maailmassa. Jatkossakin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on turvata maamme itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi.
***
Lopuksi haluan kiittää eduskuntaa hyvästä yhteistyöstä. Maailman murroksen keskellä vuoropuhelua tarvitaan. Olen omalta puoleltani valmis jatkamaan yhteydenpitoamme myös vaalikauden lopulla.
Tämä on toinen ja samalla viimeinen kerta, kun avaan valtiopäivät tällä eduskuntakaudella. Vaalivuosi lähestyy. Minunhan ei pitäisi teitä neuvoa. Mutta oma kokemukseni on, että vaaleja ei voiteta toista haukkumalla. Harvoja kiinnostaa, mitä sinä vastustat. Monia kiinnostaa, mikä on sinulle tärkeää.
Muistakaa, demokratiassa saa ja pitää käydä sivistynyttä keskustelua. Ja olla myös eri mieltä. Näytetään taas maailmalle, että Suomi on myös vaalikamppailun aikana demokratian mallimaa.
Onnittelen puhemiehistöä valintanne johdosta. Julistan vuoden 2026 valtiopäivät avatuiksi.
