Syyskuu 2026
Tekoäly on voimakas teknologia. Sillä on potentiaalia parantaa ihmisten elämää, edistää tiedettä ja vahvistaa talouksiamme.
Samalla huipputason tekoälymallien nopea kehitys aiheuttaa vakavia turvallisuusriskejä, ellei kehitystä hallita asianmukaisesti.
Viime aikoina on havaittu, että kehittyneet tekoälyjärjestelmät ovat kiertäneet niiden testauksessa käytetyt suojatoimet, hyödyntäneet haavoittuvuuksia ja päässeet luvattomasti reaalimaailman järjestelmiin.
Johtavat tutkijat ja tekoäly-yhtiöiden johtajat varoittavat, että kehityksen vauhti saattaa ylittää kykymme hallita esiin nousevia riskejä.
Jotta tekoälyn hyödyt voidaan saavuttaa, yritysten, hallitusten ja yhteiskunnan on toimittava nyt. Meidän on puututtava näihin riskeihin ja vahvistettava valvontaa ilman, että kasvatamme samalla maiden välisiä eroja tekoälyn hyötyjen saatavuudessa.
Tekoälyn on pysyttävä ihmisten ohjauksessa, valvonnassa ja hallinnassa. Sitä on kehitettävä ja hyödynnettävä kansainvälisen oikeuden mukaisesti.
Kannatamme siksi viimeaikaisia aloitteita, joilla pyritään hallitsemaan kehittyneisiin teknologioihin liittyviä riskejä.
Kehotamme:
- yrityksiä kehittämään läpinäkyviä turvallisuuskäytäntöjä, mukaan lukien pakollinen käyttöönottoa edeltävä testaus ja riippumaton auditointi ja arviointi. Pätevillä arvioijilla tulee olla riittävä pääsy järjestelmiin, jotta ne voivat arvioida niihin liittyviä riskejä.
- hallituksia ja alueellisia järjestöjä jatkokehittämään ja yhdenmukaistamaan yhteisiä standardeja, lisäämään avoimuutta, mukaan lukien vakavista turvallisuuspoikkeamista tehtävää raportointia, sekä varmistamaan, että kaikilla mailla niiden sijaintiin katsomatta on mahdollisuus hyödyntää tieteellistä osaamista, asiantuntemusta ja luotettavia arviointeja.
- YK:n jäsenvaltioita rakentamaan olemassa olevien kansainvälisten mekanismien pohjalle sekä selvittämään mahdollisuutta perustaa kansainvälinen toimielin, joka voisi asettaa standardeja, mahdollistaa niiden noudattamisen todentamisen ja kutsumaan valtiot koolle, kun tietyt tekoälyn suorituskykyä koskevat kynnysarvot ylittyvät.
Alexander Stubb, Suomen presidentti
Jonas Gahr Støre, Norjan pääministeri
Petteri Orpo, Suomen pääministeri
Anthony Albanese, Australian pääministeri
Christian Stocker, Itävallan liitokansleri
Tri Abdullatif bin Rashid Al Zayani, Bahrainin ulkomisteri
Mark Carney, Kanadan pääministeri
Andrej Plenković, Kroatian pääministeri
Mette Frederiksen, Tanskan pääministeri
Kristen Michal, Viron pääministeri
Ursula von der Leyen, Euroopan komission puheenjohtaja
Emmanuel Macron, Ranskan presidentti
Friedrich Merz, Saksan liittokansleri
Kyriakos Mitsotakis, Kreikan pääministeri
Kristrún Frostadóttir, Islannin pääministeri
Micheál Martin, Irlannin pääministeri
Kasym-Žomart Tokajev, Kazakstanin presidentti
William Ruto, Kenian presidentti
Edgars Rinkēvičs, Latvian presidentti
H.K. prinssi Alois, Liechtensteinin kruununprinssi
Luc Frieden, Luxemburgin pääministeri
Maia Sandu, Moldovan presidentti
Rob Jetten, Alankomaiden pääministeri
Luis Montenegro, Portugalin pääministeri
Nicușor Dan, Romanian presidentti
Julius Maada Bio, Sierra Leonen presidentti
Lawrence Wong, Singaporen pääministeri
Cyril Ramaphosa, Etelä-Afrikan presidentti
Pedro Sanchez, Espanjan pääministeri
Hakan Fidan, Turkin ulkoministeri
H.K. Šeikki Abdullah bin Zayed Al Nahyan, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien varapääministeri ja ulkoministeri
Julkilausuma on edelleen avoin muiden maiden johtajien tuelle.
Itävallan ja Romanian johtajat liittyivät vetoomukseen 21. syyskuuta 2026.
Liechtensteinin ja Luxemburgin johtajat liittyivät vetoomukseen 22. syyskuuta 2026.
Kroatian, Ranskan ja Sierra Leonen johtajat liittyivät vetoomukseen 23. syyskuuta 2026.
Portugalin johtaja liittyi vetoomukseen 24. syyskuuta 2026.
Kreikan johtaja liittyi vetoomukseen 30. syyskuuta 2026.
