Juhlavastaanotto veteraanien ja lottien kunniaksi 2.12.2025

Kättelyvuorossa Maire Honkanen, 100, joka toimi jatkosodassa Sortavalassa sijainneessa esikunnassa toimistotehtävissä. Hän kuljetti ja vartioi sotavankeja maataloustöihin. Honkasella on lähes 40 vuoden työura Helsingin yliopistossa maa- ja metsätaloustieteen professorina. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

100-vuotias Kalevi Horppu Kouvolasta joutui sotaan suoraan armeijasta nostomiehenä. Hän aloitti armeijan vuoden 1943 lokakuussa ennen 18-vuotissyntymäpäiväänsä. Hän oli mm. JR1:ssä Viipurinlahdella, missä hän osallistui linnoituksen rakentamiseen saaressa. Vuoden 1945 alussa Horppu jatkoi varusmiespalvelustaan ja hänet siirrettiin rajavartiostoon ja edelleen rykmenttiin Lappiin Rovaniemelle, missä vartioi saksalaisilta jääneitä sotasaaliita. Sodan jälkeen Horppu työskenteli rautateillä 38 vuotta. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Veikko Koukonen, 101, Pieksämäeltä kutsuttiin kevättalvella 1943 armeijaan aluksi Rissalan lentokentälle, sitten Karhumäkeen kuljetusesikuntaan ja helmikuussa 1944 rintamalle JR 33:en jääkärijoukkueeseen. Koukonen osallistui myös Lapin sotaan Puolangalla ja Rovaniemellä, kunnes joukko-osasto kotiutettiin Sodankylässä. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Hämeenlinnalainen Veikko Silosuo, 100, taisteli aluksi jatkosodassa JR 3:ssa ja sieltä siirtona Ilomantsin rintamalle loppusodan ajaksi. Sotilasarvoltaan hän on alikersantti, mutta oli kutsuttu myös upseerioppilaaksi jatkosodan aikana. Silosuo osallistui myös Lapin sotaan. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Jatkosodan alkaessa Eevi Sairanen, 100, Iitistä oli 16-vuotias ja oli pikkulottana Miehikkälässä muonitushommissa kuorimassa perunoita. Iän karttuessa lottatehtävät muuttuivat vaativimmiksi. Sairanen teki päivisin toimistotöitä, vastaili puhelimeen ja hoiti postiasioita, ja iltaisin sekä öisin ilmavalvontaa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb isännöivät veteraanien ja lottien kunniaksi järjestettyä juhlavastaanottoa Presidentinlinnassa tiistaina 2. joulukuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Tarja Halonen ja professori Pentti Arajärvi saapuvat tilaisuuteen. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Viljo Pastila, 99, Padasjoelta astui palvelukseen 1943 jalkaväen koulutuskeskukseen nostomiehenä ja sai kiväärimiehen koulutuksen. Helmikuussa 1944 hän sai siirron TäydP4:n 3.komppaniaan, jossa hän osallistui mm. Tuuloksen maihinnousun torjuntataisteluihin Syvärillä. Viimeisessä palvelusvaiheessa hän osallistui Lapin sotaan Rovaniemellä. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

”Muistonne ja tekonne ovat mielissämme. Vaalimme sotasukupolvien perintöä pitämällä huolta isänmaasta ja sen turvallisuudesta,” presidentti Stubb sanoi puheessaan. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Eva Multia, 100, Porvoosta palveli ensin sotilaskotisisarena Santahaminassa, josta hänet siirrettiin 1944 muonituslotaksi Itä-Karjalan rintamalle. Rauhan aikana Multia teki pitkän uran Helsingin Sanomilla mm. ulkomaiden lehti-ilmoitusosaston päällikkönä. Kuva: Jaakko Sorvaniemi/Tasavallan presidentin kanslia

Jatkosodassa Maire Honkanen, 100, toimi Sortavalassa sijainneessa esikunnassa toimistotehtävissä. Hän kuljetti ja vartioi sotavankeja maataloustöihin. Honkasella on lähes 40 vuoden työura Helsingin yliopistossa maa- ja metsätaloustieteen professorina. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

100-vuotias Kalevi Horppu Kouvolasta joutui sotaan suoraan armeijasta nostomiehenä. Hän aloitti armeijan vuoden 1943 lokakuussa ennen 18-vuotissyntymäpäiväänsä. Hän oli mm. JR1:ssä Viipurinlahdella, missä hän osallistui linnoituksen rakentamiseen saaressa. Vuoden 1945 alussa Horppu jatkoi varusmiespalvelustaan ja hänet siirrettiin rajavartiostoon ja edelleen rykmenttiin Lappiin Rovaniemelle, missä vartioi saksalaisilta jääneitä sotasaaliita. Sodan jälkeen Horppu työskenteli rautateillä 38 vuotta. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Ilmajokelainen Eeli Petäjämäki, 102, määrättiin toukokuussa 1942 Tuusulan Patteristoon. Kesällä 1944 patteristo siirrettiin Kannakselle, taistelupaikkoina Perkjärvi, Leipäsuo, Karisalmi, Ihantala. Petäjämäki oli koko sodanajan tulenjohtueen tykkimies. Tuusulan patteristo purettiin Keravalla ja Petäjämäki kotiutettiin marraskuussa 1944. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Presidentin puheen jälkeen esiintyi 15-vuotias laulaja Matteus Pentti sekä pianisti Ilona Vähäsöyrinki. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Oiva Suutarinen, 103, Espoosta on ns. jänkäjääkäri ja osallistui jatkosotaan 1941-1944 JR12:n riveissä useilla eri rintamalohkoilla haavoittuen selkään sodan loppuvaiheessa. Hän osallistui myös Ihantalan torjuntataisteluihin. Hän toimii edelleen Insinööritoimisto Oy Rictor Ab:n hallituksen puheenjohtajana. Vieressä puoliso Irja Suutarinen. Kuva: Jaakko Sorvaniemi/Tasavallan presidentin kanslia

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb isännöivät veteraanien ja lottien kunniaksi järjestettyä juhlavastaanottoa Presidentinlinnassa tiistaina 2. joulukuuta 2025. Kuva: Jaakko Sorvaniemi/Tasavallan presidentin kanslia

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb isännöivät veteraanien ja lottien kunniaksi järjestettyä juhlavastaanottoa Presidentinlinnassa tiistaina 2. joulukuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Pentti Keränen, 100, palveli palvellut Laatokalla Rannikkotykistö 3:ssa muun muassa kirjurina. Lisäksi hän on palvellut Raskas patteristo 34 ja 35:ssä. Keränen asuu Kokemäellä. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Hämeenlinnalainen Veikko Silosuo,100, taisteli aluksi jatkosodassa JR 3:ssa ja sieltä siirtona Ilomantsin rintamalle loppusodan ajaksi. Sotilasarvoltaan hän on alikersantti, mutta oli kutsuttu myös upseerioppilaaksi jatkosodan aikana. Silosuo osallistui myös Lapin sotaan. Kuva: Jaakko Sorvaniemi/Tasavallan presidentin kanslia

Mirjam Molonen, 100, lähti välirauhan aikana kaksoissiskonsa Mairen kanssa pikkulotaksi Haminan sotilaskotiin. Täysi-ikäistyttyään he lähtivät Karjalaan, Säkkijärvelle sotilaskotisisariksi ja myöhemmin Turkuun sotilaskotiin. Kotiin hän palasi vuoden 1945 alussa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Jatkosodan alkaessa Eevi Sairanen, 100, Iitistä oli 16-vuotias ja oli pikkulottana Miehikkälässä muonitushommissa kuorimassa perunoita. Iän karttuessa lottatehtävät muuttuivat vaativimmiksi. Sairanen teki päivisin toimistotöitä, vastaili puhelimeen ja hoiti postiasioita, ja iltaisin sekä öisin ilmavalvontaa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Hämeenlinnalainen Veikko Silosuo, 100, taisteli aluksi jatkosodassa JR 3:ssa ja sieltä siirtona Ilomantsin rintamalle loppusodan ajaksi. Sotilasarvoltaan hän on alikersantti, mutta oli kutsuttu myös upseerioppilaaksi jatkosodan aikana. Silosuo osallistui myös Lapin sotaan. Takana opeteusministeri Anders Adlercreutz. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Tilaisuus käynnistyi Kaartin soittokunnan musiikkiesityksillä, joissa nousivat esille muistot sotavuosilta. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Mirjam Lankinen, 97 ja Eino Lehtisaari, 101, keskusteluissa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Veikko Koukosen puoliso Leila Koukonen. Kuva: Jaakko Sorvaniemi/Tasavallan presidentin kanslia

Eino Lehtisaari, 101, oli vastikään rippikoulusta päässyt, kun talvisota syttyi. Hän toimi Loimaan suojelukunnassa puhelinpäivystäjänä ja vartiomiehenä, ja valmistui sotalentäjäksi vuonna 1945. Nuorisopappina hän aloitti vuonna 1951 ja teki elämäntyönsä pappina Turun seudulla. Rovasti Lehtisaari on Suomen papiston vanhin. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Hämeenlinnalainen Veikko Silosuo, 100, taisteli aluksi jatkosodassa JR 3:ssa ja sieltä siirtona Ilomantsin rintamalle loppusodan ajaksi. Sotilasarvoltaan hän on alikersantti, mutta oli kutsuttu myös upseerioppilaaksi jatkosodan aikana. Silosuo osallistui myös Lapin sotaan. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Tilaisuus päättyi Finlandia-hymniin Kansallisoopperan oopperalaulajien esittämänä. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb isännöivät veteraanien ja lottien kunniaksi järjestettyä juhlavastaanottoa Presidentinlinnassa tiistaina 2. joulukuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia