Kultarannan huvilatilan kiinteistöjen ja viheralueiden peruskorjaus valmistui 31. lokakuuta 2024.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2018–2019 parannettiin etenkin alueen infraa ja kulkuväyliä. Peruskorjauksen päävaiheessa vuosina 2022–2024 kunnostettiin puutarhan ja päärakennuksen eli Graniittilinnan lisäksi myös muita puistoalueen huvilarakennuksia sekä alueella olevia rakenteita.
Puisto ja päärakennus valmistuivat 1910–20-luvuilla ja olivat peruskorjauksen tarpeessa. Edellisen kerran Kultarannan huvilatilaa on kokonaisuutena kunnostettu 1960-luvulla, jolloin myös puistoa kunnostettiin laajemmin. Graniittilinnaan tehtiin pintakäsittelykunnostuksia 1990-luvulla.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb viettivät kesän 2025 Kultarannassa. Kultarannan puutarha avautui entiseen tapaan myös yleisölle perjantai-iltaisin.
Peruskorjaustyön tavoitteet
Kultarannan peruskorjauksessa pyrittiin tunnistamaan, säilyttämään ja palauttamaan Kultarannan puiston ja kunnostettavien rakennusten kulttuurihistorialliset arvot. Kunnostustöissä huomioitiin nykypäivän käyttötarpeet sekä energiatehokkuuden ja ylläpidon asettamat vaatimukset.
Alueen suojelumääräykset ohjasivat kunnostus- ja korjaustoimenpiteitä. Alue on suojeltu vuonna 1994 valtion suojeluasetuksella ja asemakaavalla vuonna 1987. Kultaranta on myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, RKY-kohde.
Peruskorjaushankkeen eteneminen
Kultarannan peruskorjaushanke eteni pääosin suunnitellusti. Hankkeen alussa vuosina 2018–2019 kunnostustyöt keskittyivät alueen länsiosaan, jonne rakennettiin huoltotie ja helikopterin laskeutumisalue. Lisäksi muotopuutarhan pergola peruskorjattiin.
Peruskorjauksen päävaihe alkoi syksyllä 2022, jolloin kunnostettiin puiston arvokkaimmat alueet: muotopuutarha (Medaljonki) ja sen moderni osa (Ketju), metsäpuutarha sekä korjauksen kohteena olleiden rakennusten ympäristöt. Rakennuksista korjattiin ja kunnostettiin alueen arvokkaat suojelukohteet: Graniittilinna, Pikkulinna, Musiikkipaviljonki, Munkkimäki ja Puutarhahuvila. Luotosaunan peruskorjaus valmistui toukokuussa 2023. Alueelle on rakennettu uusia teknisiä rakennuksia kuten pumppaamo ja teknisiä tiloja. Myös kasvihuoneet kunnostettiin ja alueen tiestöä parannettiin.
Kultarannan kunnallistekniikka oli elinkaarensa päässä ja puiston kasvillisuus vaati uusimista. Puiston rakennelmat korjattiin tai kunnostettiin restauroiden 1900-luvun alun asuun. Myös viheralueita, käytäviä, kiveyksiä ja infraa uusittiin ja kunnostettiin. Päärakennuksessa tehtiin kuntotutkimuksiin perustuvia, rakenteellisia korjauksia.
Hanke valmistui välitavoitteineen sovitun aikataulun mukaan kokonaisuudessaan 31. lokakuuta 2024, josta alkoi kahden vuoden mittainen takuuaika.
Kuka hankkeen toteutti?
Hankkeen suunnittelijat kilpailutettiin julkisilla tarjouskilpailuilla. Kaikilta valituilta edellytettiin joko vähimmäisvaatimuksena tai valintaperusteena referenssejä vastaavista hankkeista, joissa kohteena oli suojeltu rakennus tai puisto.
- Maisema-arkkitehtisuunnittelun toteutti Sitowise Oy
- Rakennusten arkkitehtisuunnittelun toteutti ryhmittymä Trium Arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy sekä Arkkitehtuuritoimisto Käpy ja Simo Paavilainen Oy
- Insinöörisuunnittelu liittyi molempiin edellä mainittuihin. Kuntotutkimukset Ramboll Oy, LVIA-suunnittelu Granlund Oy, sähkösuunnittelu Rejlers Oy ja rakennesuunnittelu Ideastructura Oy
Hanke toteutettiin projektinjohtourakkamallilla. Rakennushankkeen pääurakoitsija oli Rakennustoimisto Laamo Oy. Laamon tärkeimpinä aliurakoitsijoina hankkeessa toimivat:
- Puiston maanrakennus- ja viherurakan työt Terrawise Oy
- LVIAS-urakoiden työt Calto Oy
Peruskorjauksen kustannukset
Peruskorjauksen päävaiheen 2022–2024 kustannukset olivat 34,8 miljoonaa euroa. Hankkeen suunnittelu, kuntotutkimukset, alueen teknisten järjestelmien peruskorjaus, turvallisuuteen liittyvät työt, konservointi- ja restaurointityöt sekä Kultarannan puiston ensimmäisen vaiheen 2018–2019 toteutus ovat maksaneet noin 17,24 miljoonaa euroa.
Peruskorjauksen kokonaiskustannukset ovat yhteensä 52,04 miljoonaa euroa.
Puutarha avautui kesäksi 2025
Aiempien vuosien tapaan yleisöllä oli kesällä 2025 mahdollisuus tutustua omatoimisesti Kultarannan puutarhaan perjantai-iltaisin klo 18–20 aina syyskuun loppupuolelle asti.
Kultarannan tilan pinta-ala on 55 hehtaaria ja siihen kuuluu lukuisia rakennuksia, kasvihuoneita sekä suuret hoidetut puistoalueet. Kultarannan päärakennus on arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema Graniittilinna, joka valmistui vuonna 1916.
Kultarannan tilan puistoineen perusti liikemies Alfred Kordelin, jonka menehdyttyä vuonna 1917 Kultaranta lahjoitettiin Turun Suomalaiselle Yliopistoseuralle. Tila on toiminut tasavallan presidentin kesänviettopaikkana vuodesta 1920, aluksi vuokrattuna, kunnes se vuonna 1923 siirtyi valtion omistukseen ja tasavallan presidentin kanslian hallintaan.
Kordelinin testamentin määräyksen mukaisesti Kultarannan puisto on kesäisin avoinna kävijöille kerran viikossa.
Artikkelia päivitetty 13.4.2026
Avoimet ovet tasavallan presidentin kesäasunnossa Kultarannassa
Yleisöllä on mahdollisuus tutustua tasavallan presidentin kesävirka-asuntoon, Naantalissa sijaitsevaan Kultarantaan maanantaina 8. syyskuuta 2025 klo 12–18. Tutustumiskierros on avoin Kultarannan portille klo 17 mennessä saapuville vierailijoille.