Kultarannan viheralueiden ja kiinteistöjen peruskorjaus

Näkymä Kultarannan puutarhaan.
Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Kultarannan huvilatilan kiinteistöjen ja viheralueiden peruskorjaus valmistuu vuoden 2024 loppuun mennessä. Ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2018-2019 parannettiin alueen infraa, kulkuväyliä sekä rakennettiin helikopterille laskeutumisalue. Puutarhan ja päärakennuksen eli Graniittilinnan peruskorjauksen päävaihe toteutetaan vuosina 2022–2024. Päävaiheessa kunnostetaan puistoalueen huvilarakennuksia sekä muita alueella olevia rakenteita.

Puisto ja päärakennus ovat valmistuneet 1910–20-luvuilla ja vaativat peruskorjausta. Edellisen kerran puistoa ja Graniittilinnaa kunnostettiin 1960-luvulla. Kultarannan kunnallistekniikka oli elinkaarensa päässä ja puiston kasvillisuus vaati uusimista. Päärakennuksessa on tehty myös kuntotutkimuksiin perustuvia, rakenteellisia korjauksia.

Peruskorjaustyön tavoitteet

Kultarannan peruskorjaustöiden tavoitteena on tunnistaa, säilyttää ja palauttaa Kultarannan puiston ja kunnostettavien rakennusten kulttuurihistorialliset arvot. Puiston rakennelmat on korjattu tai kunnostettu restauroiden 1900-luvun alun asuun. Myös viheralueita, käytäviä, kiveyksiä ja infraa on uusittu ja kunnostettu. Kunnostustöissä huomioidaan nykypäivän käyttötarpeet, energiatehokkuuden ja ylläpidon asettamat vaatimukset.

Alueen suojelumääräykset ohjasivat kunnostus- ja korjaustoimenpiteitä. Alue on suojeltu vuonna 1994 valtion suojeluasetuksella ja asemakaavalla vuonna 1987. Kultaranta on myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, RKY-kohde.

Peruskorjaushankkeen tilanne

Kultarannan peruskorjaushanke on edennyt pääosin suunnitellusti.  Vuosina 2018-2019 kunnostustyöt keskittyivät alueen länsipuolelle huoltotien rakentamiseen ja infraan sekä muotopuutarhan pergoloiden peruskorjaukseen. Kunnostushankkeen toinen vaihe alkoi syksyllä 2022. Päävaiheessa kunnostettiin puiston arvokkaimmat alueet: muotopuutarha, Ketju, metsäpuutarha ja peruskorjauksen kohteena olevien rakennusten ympäristöt. Rakennuksista korjauksen ja kunnostuksen kohteina olivat alueen arvokkaat suojelukohteet: Graniittilinna, Pikkulinna, Musiikkipaviljonki, Munkkimäki ja Puutarhahuvila. Luotosaunan peruskorjaus valmistui toukokuussa 2023. Alueelle on myös rakennettu uusia teknisiä rakennuksia mm. pumppaamo.

Hanke valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2024 lopulla. Osa rakennuksista on jo saatu kunnostettua.  Graniittilinnassa tehdään vielä kalustuksia, pintojen maalaus- ja viimeistelytöitä sekä konservointitöitä. Puistossa tehdään kasvien istutuksia, nurmikoiden kylvöjä ja kiveysten asennuksia sekä vanhojen kivirakennelmien kunnostuksia.

Kuka hankkeen toteuttaa?

Hankkeen suunnittelijat kilpailutettiin julkisilla tarjouskilpailuilla. Kaikilta valituilta edellytettiin joko vähimmäisvaatimuksena tai valintaperusteena referenssejä vastaavista hankkeista, joissa kohteena oli suojeltu rakennus tai puisto.

  • Maisema-arkkitehtisuunnittelun toteuttajaksi valittiin Sitowise Oy
  • Rakennusten arkkitehtisuunnittelun toteuttajaksi valittiin ryhmittymä Trium Arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy sekä Arkkitehtuuritoimisto Käpy ja Simo Paavilainen Oy
  • Insinöörisuunnittelu liittyy molempiin edellä mainittuihin. Kuntotutkimukset Ramboll Oy, LVIA-suunnittelu Granlund Oy, sähkösuunnittelu Rejlers Oy ja rakennesuunnittelu Ideastructura Oy

Rakennushankkeen pääurakoitsijaksi valittiin Rakennustoimisto Laamo Oy. Laamon tärkeimpinä aliurakoitsijoina hankkeessa toimivat:

  • Puiston maanrakennus- ja viherurakan työt Terrawise Oy
  • LVIAS-urakoiden työt Calto Oy

Mitä peruskorjaus maksaa?

Päävaiheen kunnostustöiden kustannusarviot ovat tarkentuneet suunnittelun ja rakentamisen edetessä. Tämän hetkinen arvio on n. 52 miljoonaa euroa.

Kultarannan tilan pinta-ala on 55 hehtaaria ja siihen kuuluu lukuisia rakennuksia, kasvihuoneita sekä suuret hoidetut puistoalueet. Kultarannan keskeinen rakennus on puistojen ympäröimä Graniittilinna. Tasavallan presidentin käytössä tila on ollut vuodesta 1920. Ensin vuokrattuna loma-asuntona, kunnes vuonna 1923 alue rakennuksineen siirtyi tasavallan presidentin kanslian hallintaan Turun Suomalaisen yliopistoseuran kanssa tehdyn vaihtokaupan yhteydessä.

Artikkelia päivitetään projektin edetessä. Viimeisin päivitys 12.8.2024.