Tasavallan presidentti Alexander Stubb isännöi vuoden 2026 Kultaranta-keskusteluja 11.–12. kesäkuuta Naantalin Kultarannassa. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelutapahtuman teemana oli tänä vuonna Globaaleja, alueellisia ja paikallisia näkökulmia maailman murrokseen.
Ensimmäistä, kansainvälistä, päivää presidentti Stubb kommentoi tekemällä huomioita maailmasta tällä hetkellä ja siitä, minkälaista kehitystä toivomme.
Presidentti nosti esiin sen, että konfliktien määrä maailmassa on tällä hetkellä kasvussa. Samalla konfliktit ovat muuttuneet paikallisista alueellisiksi ja niillä on myös maailmanlaajuisia seurauksia. Huomiona nousi esiin myös, että mailla ympäri maailmaa on pulmia naapurimaidensa kanssa. Lisäksi monenkeskistä järjestelmää haastetaan ympäri maailmaa, mikä luo useissa maissa paineita muutokseen.
Tulevaisuuden osalta presidentti korosti toivovansa, että monenkeskisen järjestelmän puolustamista jatkettaisiin sekä nosti esille uusien liittoumien rakentamisen tärkeyden. Näiden lisäksi presidentti korosti, että tarvitsemme johtajia, jotka ymmärtävät YK:n ja globaalin etelän merkityksen
”Kansainväliset suhteet, diplomatia ja politiikka eivät ole pysähdyksissä, vaan liikkuvat koko ajan. Vaikka suunta tuntuu meistä tällä hetkellä epämiellyttävältä, niin se ei tarkoita, etteikö muutos olisi lopulta hyväksi,” presidentti Stubb sanoi.
Toisen päivän paneelien osalta presidentti nosti esille paineen Euroopan muutokseen tulevan ulkopuolelta. Rajoitteet muutokselle tulevat sen sijaan Euroopan sisältä. Hän kysyi, kykeneekö Eurooppa käyttämään tämän hetken hyväksi. ”Laajentuminen on Euroopan historian paras ulkopoliittinen instrumentti”, tiivisti presidentti.
Presidentti korosti Suomen olevan pohjoismaista eniten Eurooppaan integroitunut valtio. ”Näen edelleen hyvin tärkeänä, että Suomi pysyy Euroopan unionin ytimessä,” hän sanoi.
Presidentti totesi, että olevamme onneksi tilanteessa, jossa Ukraina on sotilaallisesti, poliittisesti ja taloudellisesti huomattavasti paremmassa tilanteessa kuin kertaakaan tämän sodan aikana.
Venäjä-paneelissa keskusteltiin tarpeesta avata keskusteluyhteydet Venäjälle. Presidentti totesi, ettei keskusteluyhteyden avaamisen aikataulusta ole vielä tietoa. Ajan ja paikan lisäksi tarvitaan myös luottamusta, ”Me emme vielä tiedä milloin tämä tapahtuu,” presidentti sanoi.
Geotalouden ja teknologisen kilpailun osalta presidentti korosti, ettei teknologiakilpailua koskaan voiteta nostalgialla. ”Sen voittaa aina sillä, että ymmärtää mikä se seuraava teknologia on”, presidentti totesi. Suomen vahvuuksista esillä oli erityisesti muun muassa kvantti- ja satelliittiteknologia. Lopuksi presidentti tiivisti olevansa optimistinen realisti Suomen ja Euroopan suhteen: ”Viime vuosien kriisien ympärillä olemme jollain tavalla sopeutuneet realiteettiin, jossa olemme kyenneet muuttumaan sekä Venäjän että Yhdysvaltojen paineen keskellä.
Keskustelut alkoivat globaalista näkökulmasta
Kultaranta-keskustelun aloituspaneelissa presidentti Stubb keskusteli Kenian presidentti William Samoei Ruton kanssa.
Päivän toinen paneelikeskustelu käsitteli Aasian geopolitiikkaa ja indopasifisen alueen tilannetta. Aihetta olivat tarkastelemassa Japanin pääministerin kanslian vanhempi neuvonantaja Takeo Akiba, Asia Societyn pääjohtaja ja Australian entinen pääministeri Kevin Rudd ja Observer Research Foundation -ajatushautomon johtaja Samir Saran.
Kolmannessa keskustelussa keskityttiin nouseviin suurvaltoihin ja uuteen geopoliittiseen kilpailuun. Panelisteina olivat Intian ulkoministeri Subrahmanyam Jaishankar, Yhdistyneiden arabiemiraattien kansliaministeri Lana bint Zaki Nusseibeh ja ulkoministeri Elina Valtonen.
Torstain viimeisessä paneelissa aiheena oli Eurooppa, transatlanttiset suhteet ja maailmanlaajuinen kilpailu. Keskustelemassa olivat Brookings-instituutin ulkopolitiikkaohjelmaan kuuluvan Yhdysvaltojen ja Euroopan keskuksen vanhempi tutkija Fiona Hill, Münchenin turvallisuuskonferenssin puheenjohtaja Wolfgang Ischinger ja European Council on Foreign Relations -ajatushautomon johtaja Mark Leonard. Päivä päättyi presidentin päätössanoihin.
Suomen rooli maailman murroksessa
Perjantaina 12. kesäkuuta keskustelut jatkuivat suomeksi Suomen ja Euroopan näkökulmasta. Ensimmäisessä paneelissa Euroopan parlamentin jäsenet Merja Kyllönen, Ville Niinistö ja Aura Salla keskustelivat käynnissä olevasta maailman murroksesta.
Päivän toinen keskustelu käsitteli Venäjää ja sen tulevaisuutta. Keskustelijoina olivat Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala, kenraalimajuri (evp.) Harri Ohra-aho ja Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko.
Tapahtuman viimeisessä paneelissa puhuttiin Suomesta geotaloudellisessa ja teknologisessa kilpailussa. Keskusteluun osallistuivat ICEYE:n markkinointijohtaja ja CMI:n hallituksen puheenjohtaja Marko Ahtisaari, Danske Bankin pääekonomisti Minna Kuusisto, sekä PostScriptumin hallituksen puheenjohtaja ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori Peter Sarlin.
Kultaranta-keskusteluihin oli kutsuttu noin 160 osallistujaa yhteiskunnan eri aloilta. Mukana oli kotimaisia ja ulkomaisia poliittisia päättäjiä, tutkijoita sekä hallinnon, elinkeinoelämän, järjestöjen ja median edustajia. Tapahtuma järjestettiin tasavallan presidentin kesävirka-asunnolla Kultarannassa.
Yleisradio välitti tapahtuman suorana lähetyksenä Yle Areenassa.
Kuvagalleria
Kultaranta-keskustelujen osallistujat 2026
Tasavallan presidentti Alexander Stubb Rouva Suzanne Innes-Stubb – William Samoei Ruto, C.G.H., Kenian tasavallan presidentti Subrahmanyam Jaishankar, Intian tasavallan ulkoministeri Lana Nusseibeh, Yhdistyneiden arabiemiraattien kansliaministeri – Akiba Takeo, vanhempi neuvonantaja,…
