På svenska | Talludden – ett unikt allkonstverk
In English | Mäntyniemi – A Unique Total Work of Art
Mäntyniemi on ensimmäinen Suomen tasavallan presidentille rakennettu virka-asunto. Presidentin aiempi virka-asunto Tamminiemi varattiin presidentti Kekkosen käyttöön hänen luovuttuaan tehtävästään vuonna 1981. Uudesta virka-asunnosta järjestetyn arkkitehtikilpailun voitti Raili ja Reima Pietilän suunnittelema ”Kiillemoreeni”.
Mäntyniemeä alettiin rakentaa syyskuussa 1989 ja se otettiin käyttöön marraskuussa 1993. Mäntyniemen virka-asunto peruskorjattiin vuosina 2024–2026 alkuperäistä suunnittelua kunnioittaen.
Mäntyniemi suunniteltiin kokonaistaideteokseksi. Rakennukset, piha-alue, sisustus, astiastot ja taideteokset muodostavat tarkkaan harkitun kokonaisuuden. Mäntyniemessä on 212 ulkonurkkaa, 300 erikokoista ikkunaa, 190 ovea, joista 180 erilaista. Rakennuksen julkisivumateriaaleja ovat suomalainen graniitti, lasi ja kuparipelti. Asuinrakennuksen varsinaisten asuintilojen koko on 680 m², edustustilojen 916 m² ja toimistotilojen 424 m².
Etupihan kiveykseen on hiekkapuhallettu Helena Hietasen ja Jaakko Niemelän teos Oksisto – valon ja varjon viivoja (2011). Sisäänkäynnin lähelle on sijoitettu Kultarannan veistosnäyttelyssä kesällä 2026 esillä olleita Kimmo Schroderuksen teoksia, jotka ovat Mäntyniemessä kevääseen 2027. Vasemmalla puolella on Undercover (2026) ja oikealla Party Monster (2023). Mäntyniemen ulkovalaisimet ovat Pietilöiden suunnittelemia.
Edustustilan sisääntuloaulaa hallitsee Reijo Paavilaisen reliefi Lemminkäisen retket (1992–1993). Peruskorjauksen yhteydessä Mäntyniemeen sijoitettiin 14 suomalaisen nykytaiteilijan teoksia. Aulaan sijoitettiin Anna Retulaisen teos Oksa (2026). Aulan perällä on myös yksi rakennuksen kahdeksasta takasta.
Tärkeimmät edustustilat, pieni ja suuri salonki sekä ruokasali, avautuvat eteisaulasta viuhkamaisena sommitelmana. Pienen salongin seinällä on Osmo Rauhalan maalaus Broken Linear (2026). Pienestä salongista on näkymä tasavallan presidentin työhuoneeseen, jossa on myös kirjastoparvi. Työhuoneen seinällä on Heikki Marilan maalaus Globus (2026), Anna Retulaisen Kirjasto (2026) sekä Irma Kukkasjärven seinätekstiili Gobeliini (1993).
Suuri salonki on monelle uutiskuvista tuttu, sillä salongissa järjestetään suurin osa tasavallan presidentin tapaamisista. Mäntyniemen irtokalusteet ja -valaisimet ovat Antti Paateron rakennusta varten suunnittelemia. Suuresta salongista on kulku Meriterassille ja puutarhaan. Suuren salongin ikkunoiden vieressä on Mayumi Niiranen-Hisatomin teos Elävä ryijy II (2018–2021).
Ruokasalissa tasavallan presidentillä on tapaamisia mm. eduskunnan valiokuntien ja suurempien delegaatioiden kanssa. Ruokasalin seinällä on Kimi Pakarisen teos Sama veri kaikissa meissä (1992).
Edustustilojen suuret ikkunat avautuvat etelään ja Meriterassille. Keskellä Meriterassia kasvava vanha mänty on olennainen osa Mäntyniemeä. Terassille on sijoitettu Kimmo Schroderuksen teokset Fourth Thought (2022) ja Second Thought (2022).
Pietilöiden suunnittelemissa piharakenteissa toistuvat samat muotoaiheet kuin rakennuksissakin. Mäntyniemen istutukset on suunnitellut alun perin puutarha-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijer. Puutarhan kasvillisuus on aikojen kuluessa muuttunut jonkin verran. Mäntyjen, pihlajien, rauduskoivujen ja muun puuston lisäksi Mäntyniemessä kasvaa muun muassa tuoksukurjenpolvia, jaloangervoja, koivuangervoja, arovuokkoja, saniaisia, valkovuokkoja, kieloja, varpuja, mustikkoita ja puolukoita.
- Avoimet ovet tasavallan presidentin virka-asunnossa Mäntyniemessä
- Lisätietoa Mäntyniemen peruskorjauksesta
- Alfred Kordelinin säätiö: Kultarannan veistosnäyttely saa jatkoa Mäntyniemessä
