Puheen alkuperäinen kieli on ruotsi
Muutosvarauksin
Arvoisat puhemiehet, hyvät ministerit ja Pohjoismaisen neuvoston jäsenet, hyvät naiset ja herrat, hyvät pohjoismaiset ystävät!
Aion aloittaa ajankohtaisesta aiheesta. Kävimme yhdessä pääministeri Støren kanssa tänä aamuna puhelinkeskustelun Venäjän presidentin kanssa. Kerroimmekin teille jo äskeisen lounaan yhteydessä lyhyesti puhelun pääasiallisesta sisällöstä.
Keskustelu oli jatkoa viimeviikkoiselle tapaamisellemme Oslossa, ja se käytiin tiiviisti Ukrainaa konsultoiden. Halusimme pitää sen, koska katsomme, ettei sota pääty ilman avoimia ja suoria keskusteluja. Emme puhuneet koko Euroopan puolesta, vaan maidemme johtajina ja Ukrainan vahvoina tukijoina.
Puhelun jälkeen informoimme välittömästi presidentti Zelenskyiä ja keskeisiä liittolaisiamme keskustelun sisällöstä.
Mutta tästä en tullut tänne tänään puhumaan.
On ilo ja kunnia puhua tässä täysistunnossa. Muistan Pohjoismaiden neuvoston omilta eduskuntavuosiltani foorumina, joka tuo ystävät yhteen. Paikkana, jossa myös vaikeina aikoina on aina saavutettu yhteisymmärrys dialogin kautta.
Ja vaikeita ovat ajat myös nyt. Vaikeampia kuin aiemmin. Silti Pohjoismailla on monia syitä katsoa tulevaisuuteen luottavaisesti. Nostan esiin kolme.
Ensiksi, yhteenkuuluvuuden tunteemme on vahvempi kuin koskaan.
Toiseksi, ympäröivä maailma tekee yhteistyöstämme entistä tärkeämpää. Se on yhteinen etumme.
Ja kolmanneksi, meillä on jo jotakin, mitä moni muu alue vasta tavoittelee: luottamus, yhteiset arvot ja pitkä kokemus siitä, että pystymme löytämään ratkaisuja yhdessä.
Kysymys ei ole siitä, tarvitsemmeko lisää pohjoismaista yhteistyötä. Kysymys on siitä, miten teemme siitä vaikuttavampaa.
***
Pohjoismaalaiset ovat jo ilmaisseet kantansa.
Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) julkaisi huhtikuussa 2026 tutkimuksen, jonka mukaan 67 prosenttia suomalaisista haluaa Suomen painottavan ulkopolitiikassaan nykyistä enemmän yhteistyötä Pohjoismaiden kanssa.
Pohjoismaisen ministerineuvoston tukemassa, vuonna 2026 julkaistussa tutkimuksessa puolestaan 79–85 prosenttia vastaajista Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa katsoi pohjoismaisen yhteistyön vahvistavan luottamusta tulevaisuuteen.
Kun ihmisiltä kysytään, mihin suuntaan pitäisi katsoa epävarmassa maailmassa, vastaus on yhä useammin: kohti pohjoismaisia kumppaneita, yhteisiä arvoja ja läheisiä yhteiskuntia.
Nämä eivät ole heikkoja signaaleja. Nämä ovat selkeitä viestejä. Pohjoismaisella yhteistyöllä on kansalaisten vahva tuki ja luottamus.
Tämä luottamus on arvokasta. Mutta luottamus ei ole päämäärä. Se on pääoma, jota on käytettävä viisaasti.
Meiltä odotetaan konkreettisia tuloksia.
***
Maailma ympärillämme tekee yhteistyöstä välttämätöntä.
Pohjoismailla on vahvat perusteet toimia yhdessä. Turvallisuusympäristö on muuttunut. Naapurimme käy laitonta sotaa. Yhdessä ja erikseen lukeudumme Ukrainan vahvimpiin tukijoihin niin taloudellisesti kuin poliittisestikin.
Poliittinen ympäristö on muuttunut. Haluan tässä yhteydessä onnitella Tanskan kuningaskuntaa ja Grönlantia, pääministeri Frederikseniä ja pääministeri Nielseniä, sopimuksesta, jonka teitte Yhdysvaltojen kanssa. Teillä on edelleen kaikki tukemme.
Suurvaltakilpailu voimistuu. Taloudellisia riippuvuuksia käytetään painostuksen välineenä.
Samalla teknologinen murros, ilmastonmuutos ja energiaturvallisuus edellyttävät investointeja, osaamista ja ratkaisuja, joita löydämme parhaiten yhdessä.
Me Pohjoismaat emme voi eristäytyä muusta maailmasta omaan lintukotoomme.
Mutta voimme yhdistää voimamme.
Voimme koordinoida varautumistamme, vahvistaa yhteistä puolustustamme, rakentaa luotettavampia toimitusketjuja ja yhdistää tutkimusta, teknologiaa ja pääomaa.
Voimme myös vaikuttaa Euroopassa ja kansainvälisesti enemmän yhdessä kuin kukin erikseen.
Maailman epävarmuus on painava peruste vahvistaa Pohjolan yhteistä toimintakykyä.
***
Meillä on jo yhteistyön tärkein perusta: luottamus ja yhteiset arvot.
Pohjoismaiden neuvosto perustettiin vuonna 1952, kun Eurooppa toipui edelleen toisesta maailmansodasta. Suomi liittyi mukaan vuonna 1955.
Pohjoismaat valitsivat yhteistyön eristäytymisen sijaan. Me emme luopuneet kansallisista identiteeteistämme, vaan rakensimme niiden rinnalle yhteisen poliittisen tilan.
Meitä yhdistävät demokratia, oikeusvaltio, tasa-arvo, vapaus, koulutus ja vahvat instituutiot. Meillä on pitkä kokemus siitä, että erilaiset maat voivat tehdä yhteistyötä menettämättä omaa päätösvaltaansa tai identiteettiään.
Tämä on merkittävä etu maailmassa, jossa luottamus ei ole itsestäänselvyys.
***
Meillä on siis kansalaisten tuki, vahva tarve yhteistyöhön ja historiallisesti rakentunut luottamus.
Olemme saavuttaneet paljon. Emme kuitenkaan ole vielä vastanneet kaikkiin odotuksiin.
Jos haluamme vastata kansalaisten odotuksiin ja hyödyntää Pohjolan vahvuuksia, meidän on keskityttävä konkretiaan.
Nostan esiin kaksi asiaa.
Ensiksi, meidän on rakennettava turvallisempi ja kriisinkestävämpi Pohjola.
Ja toiseksi, meidän on vahvistettava Pohjolan taloudellista, teknologista ja poliittista vaikuttavuutta maailmassa.
***
Ensin, turvallisuus.
Pohjoismaiden turvallisuus on yhteinen asia. Jaamme saman turvallisuusympäristön. Uhkien torjuminen ei onnistu vain kansallisilla ratkaisuilla.
Vahvistamme turvallisuuttamme yhdessä NORDEFCOssa sekä osana Natoa ja JEFiä. Samalla kahdenvälinen puolustusyhteistyö maidemme välillä on tiivistynyt entisestään.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on vahvistanut mahdollisuuksiamme toimia yhdessä osana transatlanttista turvallisuusyhteisöä. Liittokunnassa meitä arvostetaan malliliittolaisina. Se antaa meille sananvaltaa.
Puolustusyhteistyön osalta on tehty jo paljon. Olemme tässä suhteessa varmasti yksi maailman integroituneimmista alueista. Mutta voimme mennä vielä syvemmälle.
Kokonaisturvallisuuden puolella meidän on tehostettava varautumista ja vahvistettava kykyämme suojata kriittistä infrastruktuuria. Tarvitsemme tiivistä yhteistyötä kyberturvallisuudessa, huoltovarmuudessa, energiassa ja toimitusketjuissa.
Itämeren alueen turvallisuutta on tarkasteltava kokonaisuutena. Siksi pohjoismaisen yhteistyön rinnalla syventynyt yhteistyö Baltian maiden kanssa, NB8, on tärkeää ja arvokasta.
Maailmassa, jossa kaikki voidaan aseistaa, meidän on tunnistettava kriittiset riippuvuutemme.
Olemmeko liian riippuvaisia yksittäisistä toimittajista raaka-aineiden, lääkkeiden, teknologian tai tietoliikenteen osalta? Mitä tapahtuu, jos keskeinen toimitusketju katkeaa? Onko meillä vaihtoehtoja, riittäviä varastoja ja yhteisiä toimintamalleja?
Pohjoismaat voivat täydentää toisiaan. Yhden maan vahvuus voi auttaa paikkaamaan toisen haavoittuvuutta.
Mutta meidän on muistettava myös riippuvuuksien toinen puoli. On kysyttävä myös, missä muut ovat riippuvaisia meistä.
Suomella ja Ruotsilla on merkittävää osaamista verkkoteknologiassa. Tanska kuuluu maailman kärkeen merenkulussa ja lääketeollisuudessa. Islannin strateginen sijainti tekee siitä monille korvaamattoman kumppanin. Norja on vahva muun muassa rahoituksen, energian ja teknologian aloilla. Jotkut meistä tuottavat kriittistä syväteknologiaa, toiset maailmanluokan sovelluksia.
Voimmeko vahvistaa strategista asemaamme yhdessä? Voimmeko yhdistää tutkimusta, investointeja ja osaamista niin, että Pohjoismaista tulee entistä vahvempi toimija verkkoteknologioissa, kvanttilaskennassa, avaruusteknologiassa ja digitaalisessa infrastruktuurissa?
Saman kysymyksen voimme esittää puolustusteollisuudesta, energiasta ja muista strategisesti tärkeistä aloista.
Meidän on siirryttävä pelkästä riskienhallinnasta omien vahvuuksien rakentamiseen.
Toiseksi, vaikuttavuus.
Pieninä maina raaka voimamme on rajallinen. Mutta vaikutusvaltamme voi olla merkittävä.
Tehtävämme on vahvistaa Pohjoismaiden taloudellista, teknologista ja poliittista painoarvoa.
Yhdessä olemme enemmän. Meidän on tunnistettava, missä yhteistyö antaa mahdollisuuden saavuttaa jotakin, mihin yksikään Pohjoismaa ei yksin pystyisi.
Eurooppa tarvitsee investointeja, uusia teknologioita ja vahvempaa omaa tuotantokykyä. Pohjoismaat voivat olla osa ratkaisua.
Tässä haluan nostaa esiin pohjoismaisen yritysmaailman Nordic Compass -aloitteen, jonka työssä korostuvat kilpailukyky, investoinnit ja teknologinen osaaminen. Se on tärkeä alusta voimavarojemme yhdistämiselle.
Samalla meidän on vahvistettava Pohjolan yhteistä ääntä kansainvälisessä politiikassa.
Euroopan unioni, Nato ja YK ovat tärkeimpiä poliittisia viitekehyksiämme. Pohjoismaisen yhteistyön ei pidä kilpailla näiden rakenteiden kanssa, vaan vahvistaa niitä. Kaikilla näillä foorumeilla olemme yhdessä merkittävä toimija, ryhmä, jolla on vetovoimaa ja jota kuunnellaan.
Pohjolan vaikuttavuus ei synny siitä, että olemme kaikesta samaa mieltä. Se syntyy siitä, että osaamme tunnistaa yhteiset etumme ja toimia niiden puolesta.
Ystävät,
meillä on siis kolme syytä katsoa tulevaisuuteen luottavaisesti.
Kansalaisemme tukevat yhteistyötä. Maailmantilanne tekee siitä entistä tärkeämpää. Ja meillä on vahva perusta: yhteiset arvot, luottamus ja pitkä kokemus yhdessä toimimisesta.
Mutta onnistumisemme riippuu siitä, mitä teemme näillä vahvuuksilla.
Siksi kysyn lopuksi:
Olemmeko vastanneet kansalaisten toiveeseen?
Olemmeko tehneet Pohjolasta turvallisemman?
Olemmeko vahvistaneet kykyämme vaikuttaa yhdessä?
Näihin kysymyksiin meidän on pystyttävä vastaamaan myönteisesti.
Rakennetaan siis Pohjolaa, joka ei ainoastaan puolusta menneitä saavutuksiaan, vaan tekee enemmän.
Pohjolaa, joka muuttaa yhteiset arvot teoiksi.
Pohjolaa, joka tarjoaa maailmalle luotettavia ratkaisuja ja luo kansalaisilleen parempaa tulevaisuutta.
En tiedä, miten te asian koette, mutta itse en ole koskaan tuntenut itseäni niin vahvasti pohjoismaalaiseksi kuin nyt. Eläköön Pohjola ja pohjoismainen yhteistyö!
Kiitos. Tack.
