På svenska | Villa Gullranda och parken
Kultarannan huvilatilan ja puutarhan perusti liikemies Alfred Kordelin, jonka menehdyttyä Kultaranta siirtyi valtion omistukseen. Alueen korkeimmalla kukkulalla seisoo arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema kansallisromanttista tyyliä edustava graniitista rakennettu päärakennus, joka valmistui vuonna 1915. Graniittilinnan tornista avautuu avarat merinäkymät Naantaliin ja lähisaaristoon.
Päärakennuksen lisäksi tilan 55 hehtaarin alueella on yli 40 rakennusta tai rakennelmaa. Metsää on 32 hehtaaria. Puistoa on 15 hehtaaria, josta nurmialueita noin seitsemän hehtaaria. Viljelyksessä olevaa peltoa on noin puoli hehtaaria ja kasvihuonealaa 1 000 m². Tilalla viljellään hedelmiä, marjoja ja kasviksia sekä leikko- ja kesäkukkia.
Kultarannan peruskorjaus 2018–2024
Kultarannan huvilatilaan kuuluva puisto ja päärakennus valmistuivat 1910–1920-luvuilla. Yli sadan vuoden iän saavutettuaan rakennukset ja niiden ympäristö olivat perusteellisen uudistamisen tarpeessa. Vuonna 2018 Kultarannassa käynnistettiin sen historian laajimmat kunnostus- ja parannustyöt, jotka saatiin päätökseen syksyllä 2024.
Kultarannan puisto
Kultarannan puisto käsittää muotopuutarhan, Graniittilinnaa ympäröivän metsäpuutarhan, hyötypuutarhan ja luonnonmukaisen puistometsän.
Puisto pyrittiin peruskorjauksessa kunnostamaan 1900-luvun alun asuun, mutta osa 1960-luvun kulttuurihistoriallisesti merkittävistä kerrostumista säilytettiin. Restauroinnissa huomioitiin myös nykypäivän vaatimukset sekä esteettömyys.
Muotopuutarha
Kultarannan puutarha on Suomen ensimmäisiä ja parhaiten säilyneitä arkkitehtonisen tyylin mukaisia muotopuutarhoja. Tyylille ominaisia ovat selkeät ja symmetriset linjat, kuten leikatut pensaat ja pensasaidoin rajatut kukkapenkit. Puutarhassa on myös uusklassisia paviljonkeja sekä suihkulähteitä ja veistoksia, jotka tuovat vaihtelua kokonaisuuteen. Noin kymmenen hehtaarin suuruisen muotopuutarhan ovat sommitelleet Helsingin ensimmäinen kaupunginpuutarhuri Svante Olsson ja hänen poikansa, puutarha-arkkitehti Paul Olsson. Länsireunaan lisättiin 1960-luvulla Maj-Lis Rosenbröijerin suunnittelema moderni muotopuutarhan uudelleentulkinta, Ketju.
Muotopuutarhan keskeinen osa, Medaljonki, on säilynyt lähes alkuperäisenä. Vanhat pylväshaavat ja kuusiaidat uusittiin. Rantamuuria restauroitiin ja näköalapaikalle rekonstruoitiin matalat muurirakenteet Olssonin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.
Harry Röneholmin 1916 suunnitelman mukaan valmistunut Metsäpaviljonki restauroitiin ja palautettiin ensimmäiseen väriasuunsa. Väritutkimuksessa paviljongin pinnoista löytyi 12 eri sävyä. Metsäpaviljonki tunnetaan suihkulähteen kiveen hakatusta eläimenpääreliefistään.
Arkkitehti Wäinö Gustaf Palmqvistin suunnittelema Kaaripergola valmistui vuonna 1916. Klassistinen kokonaisuus on Medaljongin kiintopiste ja puiston merkittävimpiä kylmiä arkkitehtuurirakenteita. Pergola kunnostettiin ja sen puupalkisto palautettiin alkuperäiseen muotoon.
Myös Puutarhapaviljonki on Harry Röneholmin suunnittelema. Vuonna 1916 valmistunut pyramidikattoinen huvimaja on muurattu punatiilestä. Sen väritys on vaihdellut eri aikoina. Puuosat korjattiin ja maalattiin tavoitellen huvimajan ensimmäistä värisävyä. Laatoitus kunnostettiin ja tiilipilarit muurattiin uudestaan käyttäen vanhoja muualta purettuja savitiiliä.
Metsäpuutarha
Graniittilinnaa ympäröivä Metsäpuutarha restauroitiin alkuperäiseen 1900-luvun alkupuolen asuun. Pääsisäänkäynnin edustalla oleva Paratiisi palautettiin vastaamaan Svante Olssonin alkuperäistä suunnitelmaa. Paratiisin koristeallas uusittiin ja myöhemmin 1960-luvulla rakennettu toinen allas sitä vastapäätä poistettiin. Metsäpuutarhan muurit, portaikot ja käytävät kunnostettiin. Meren puolella sijaitsevan jykevän Musiikkipaviljongin rakenteet peruskorjattiin ja kuparikatto uusittiin.
Graniittilinna
Arkkitehti Lars Sonckin suunnitelman mukaan vuonna 1915 valmistunut Graniittilinna toimii presidentin asuin- ja edustuskäytössä. Graniittilinnan valmistuessa sen tasakatolla oli kattopuutarha, mutta sen aiheuttamien kosteusvaurioiden vuoksi siitä jouduttiin luopumaan jo muutaman vuoden kuluttua.
Vuosien 2022–2024 peruskorjauksessa Graniittilinnan tilat restauroitiin ja rakenteet korjattiin perusteellisesti. Linnan tornin sekä kaakon ja lounaan puoleisten julkisivujen luonnonkiviverhous irrotettiin ja rakenne kuivatettiin. Lopuksi kivet asennettiin entisille paikoilleen. Esteettömyyttä parannettiin sekä sisäänkäynnillä että kerroksissa.
Edustus- ja asuintilojen pintarakenteet ja sisustus kunnostettiin ja palautettiin kullekin huoneelle valittuun historialliseen asuun. Tavoitteena oli joko rakennusajan kansallisromanttinen ilme tai vuonna 1930 valmistuneiden korjaus- ja laajennustöiden mukainen art deco -tyyli.
Alahalli
Presidentin kahdenväliset tapaamiset ovat useimmiten alahallissa. Graniittilinnan pääkerroksen huoneet palautettiin 1920–1930 -lukujen taitteen klassismia edustavaan art deco -tyyliin.
Alahalliin sijoitettiin Gunnar Wahlroosin suunnittelema ja Huonekalutehdas Korhonen Oy:n valmistama kalusteryhmä. Kalusteet olivat käytössä 1930-luvulla ylähallissa. Alahallin lattiaa peittää 1930-luvun alkuperäinen kuvioitu villamatto.
Pääeteinen palautettiin alkuperäiseen asuunsa, joka oli säilynyt 1960-luvulle asti. Seinän alaosaan palautettiin punainen monikerroksinen kiillotettu kipsilaastikäsittely, stucco lustro.
Ruokasali
Ruokasali restauroitiin 1920-luvun lopun art deco -hengen mukaisesti. Vuonna 1915 valmistuneesta sisustuksesta oli säilynyt vain peilirakenteiset puupariovet.
Taiteilija Anna-Lena Hussin seinämaalaukset paljastettiin useiden maalikerrosten alta ja konservoitiin. Puuttuneet osat rekonstruoitiin valokuvien pohjalta. Seiniin palautettiin kiiltävä siniturkoosin sävy.
Gunnar Wahlroosin ruokasaliin suunnittelemat 1930-luvun irtokalusteet restauroitiin ja valaisimet konservoitiin. Kalusteet ovat väriltään tummaksi petsattua tammea, jossa on vinoraitaintarsia. Ne muodostavat parin alahallin kalusteryhmän kanssa.
Tähtikabinetti
Huone oli suunniteltu alun perin naisvieraiden seurusteluhuoneeksi. Se nimettiin Tähtikabinetiksi vuonna 1930 valmistuneen art deco -tyylisen sisustuksen myötä.
Katon pohjoisen tähtitaivasta kuvaava maalaus oli peitetty 1940-luvulla ja rekonstruoitiin tutkimusten perusteella. Huoneen välioviin palautettiin voimakas sininen. Peruskorjauksessa myös seinien kammatut stukkolaastikoristeet täydennettiin ja viimeisteltiin alkuperäisen sävyisellä kultamaalilla.
Tähtikabinetissa on arkkitehti Gösta Kulvikin Alfred Kordelinille suunnittelemat yksilölliset kalusteet, jotka kuuluvat huoneen alkuperäiseen vuonna 1915 valmistuneeseen naisten huoneen sisustukseen. Kalusteet restauroitiin ja verhoiltiin yksivärisellä silkkikankaalla. Alkuperäisen kalusteryhmän kaikki kalusteet ovat säilyneet. Osan kalusteista omistaa Rauman museo.
Sininen veranta
Iso lasiveranta nimettiin uuden värityksensä mukaan siniseksi vuonna 1930 valmistuneessa korjauksessa.
Peruskorjauksessa veranta restauroitiin 1930-luvun asuun ja seinät ja katto maalattiin yön siniseksi kuvaamaan yötaivasta. Verannalle palautettiin alkuperäinen valkoinen puukalusto, jonka suunnitteli arkkitehti Gösta Kulvik.
Työhuone
Presidentin työhuoneeseen palautettiin sen varhaisin klassinen ilme, joka oli 1960-luvun korjauksessa korvattu yksivärisellä modernilla muotokielellä. Seinän yläosa on nyt vaalean sinivihertävä ja alaosan paneeli tummanruskea.
Työhuoneeseen löydettiin neljä 1930-luvulla huoneessa ollutta irtokalustetta, jotka kunnostettiin ja sijoitettiin alkuperäisille paikoilleen.
Lisätietoa peruskorjauksesta:
